PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Haku Verkkouutisista
RSS
Kotimaa 

Etelä-Suomen lääninhallitus arvioi peruspalvelut:

Nuorten syrjäytyminen alkaa jo peruskoulussa

IA, 3.4.2001


Etelä-Suomen lääninhallitus on arvioinut peruspalveluiden saatavuuden ja tason läänin kunnissa. Arvioinnissa nousivat keskeisesti esille nuorten ongelmat sekä toimenpiteet nuorten syrjäytymisen sekä rikolliselle uralle ajautumisen ehkäisemiseksi.

Lääninhallitus arvioi 1990-luvulla toteutettujen säästöjen vaikutuksia perusopetuspalveluihin maakunnittain ja kuntaryhmittäin. Kaikissa muissa läänin maakunnissa paitsi Etelä-Karjalassa koulutoimenjohtajat olivat yksimielisiä siitä, että pahin säästöistä aiheutunut epäkohta oli opetusryhmien ryhmäkokojen suurentaminen.

Tukiopetuksen vähentyminen yhdessä ryhmäkokojen suurentumisen kanssa heikensi opettajien mahdollisuuksia yksittäisen oppilaan ohjaamiseen. Myös erityisopetuksen katsottiin kärsineen säästötoimista useissa maakunnissa, vaikka erityisopetus ei ollutkaan ensisijaisena säästökohteena.

Opiskelun ja opettamisen edellytykset ovat heikentyneet, sillä ensisijaiset säästökohteet olivat pääosin opetuksen menoja.

Koska koulut joutuivat pitkään toimimaan etupäässä taloudellisin näkökohdin, arvioinnin mukaan on nähtävissä viitteitä siitä, että sosiaaliset ongelmat ovat kasautumassa.
- Opetusryhmien koolla on oleellinen merkitys juuri heikompien oppilaiden oppimisedellytysten turvaamisen ja koulun sosiaalisen kasvatustehtävän kannalta, selvitys toteaa.

Syrjäytymiskehitys alkaa selvityksen mukaan jo peruskoulussa ja päättövaihe on nuoren uran kannalta ratkaiseva ajankohta. Kevään 1999 yhteishaussa koulutukseen hakeutumattomien peruskoulun päättävien nuorten joukko oli melko pieni, alle viisi prosenttia, mutta sen sijaan hakemattomuuden syyt olivat huolestuttavia.

Vastanneissa kouluissa arvioitiin tähän ryhmään kuuluvista noin 42 prosentin olevan syrjäytymisvaarassa.

Ryhmään luokiteltiin muun muassa välivuoden pitäjät, sairauden takia tai terveydellisistä syistä hakemattomat, koulunkäynnistä kiinnostumattomat, huonon koulumenestyksen tai luokalle jäämisen vuoksi hakemattomat. Tässä ryhmässä enemmistö oli poikia.

Lääninhallituksen selvitys osoitti, että enemmistöllä läänin kunnista ei ole merkittäviä toimenpiteitä nuorten koulutuksellisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kymppiluokkia on ainoastaan kymmenessä kunnassa, pajakoulu on 24 kunnassa ja ammatillisen oppilaitoksen työpaja yhdeksässä kunnassa. Sen sijaan 38 kunnassa on nuorten työpaja. Erilaisia projekteja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi on 37 kunnassa.


Toimeentulotukinuoret syrjäytymisen riskiryhmä

Selvityksen mukaan toimeentulotukinuoret muodostavat syrjäytymisen kannalta riskiryhmän. Vaarana on nuorten totuttaminen asiakkaaksi ja vastikkeettoman edun saajaksi. Toimeentulotukea sai 11 prosenttia 16-24-vuotiaiden ikäryhmästä.

Eräissä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kaupungeissa jopa viidennes nuorista sai toimeentulotukea. Nuorten toimeentulotukiriippuvuutta on yritetty katkaista 61 kunnassa 89 kunnasta. Vastikkeellista toimeentulotukea on annettu 27 kunnassa.

Etelä-Suomen läänissä oli noin 7 000 pitkäaikaisesti toimeentulotukea saanutta alle 30-vuotiaiden kotitaloutta.

Läänin alueella oli viime vuoden lopulla 1 450 alle 30-vuotiasta pitkäaikaistyötöntä sekä noin 1 000 velkaneuvontapalvelua käyttänyttä. Nuorten tukityöllistäminen on varsin tehokas tapa katkaista syrjäytymiskehitys. Tätä eivät kaikki kunnat kuitenkaan käytä.

Kunnat työllistivät seitsemän prosenttia alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista.

Alueelliset erot ovat selvät. Hämeen ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueella kunnat työllistivät ainoastaan runsaat neljä prosenttia nuorista työttömistä. Sen sijaan Uudenmaan TE-keskuksen alueella nuorista työttömistä tukityöllistettiin yli 11 prosenttia.

Läänin alueella on peräti 24 kuntaa, jotka eivät tukityöllistäneet yhtään nuorta.

Selvitys osoitti myös, että ammattitaitoisen henkilökunnan vetämällä työpajalla on huomattava merkitys nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä.


Kuntien toimenpiteet oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä

Lääninhallituksen selvitys osoittaa, että monen kunnan toimenpiteet syrjäytymistä vastaan ovat hyviä ja oikeansuuntaisia mutta riittämättömiä. Kyselyyn vastasi läänin 89 kunnasta 67 kuntaa ja näistä ainoastaan 26 on laatinut ohjelmallisen asiakirjan, jota toteutetaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Kunnista arviolta noin neljäsosalla on voimassa oleva päihde- tai huumestrategia. Lisäksi noin 15 kuntaa on valmistelemassa strategiaa.

Opetustoimen rooli on merkittävä ehkäisevässä päihde- ja huumetyössä sekä myös silloin kun tarvitaan varhaista puuttumista asiaan. Kasvatuksen, opetuksen ja tiedotuksen keinoin kouluissa ja oppilaitoksissa pyritään vaikuttamaan asenneilmastoon.

- Ongelmana on kuitenkin se, että kouluhenkilöstöllä ei ole riittävää tietämystä ja asiantuntemusta päihde- ja huumeasioiden käsittelyyn. Heiltä puuttuu myös ammatillista osaamista huumeiden käyttäjien tunnistamiseen, kohtaamiseen ja varhaiseen puuttumiseen, selvityksessä huomautetaan.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimivista opettajista ja kouluterveydenhoitajista huomattava osa katsoi, ettei heidän aikansa eikä ammatillinen valmiutensa riitä huumeiden käyttäjien kohtaamiseen.

Useimmissa kunnissa on poliisilla ja koululla yhteistyötä, mutta suunnitelmallista yhteistyötä on poliisin arvion mukaan vain alle puolessa läänin kihlakunnista. Näissä yhteistyö on toiminut parhaiten erikseen nimetyn lähi- tai aluepoliisin välityksellä.

Useilla paikkakunnilla on lisäksi menossa yhteistyöhankkeita, joissa poliisi ja koulu ovat mukana. Koulun koko henkilökunnan kouluttaminen muun muassa päihde- ja huumekysymyksissä on koettu erityisen tärkeäksi.

Vaikka kovien huumeiden käyttäjistä monet ovat sekä koulun että työelämän ulkopuolella, on koululla ja kouluterveydenhuollolla tärkeä rooli alkavan päihteiden ja huumeiden käytön havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa.


Lähes kolmannes kunnista vailla sovittelutoimintaa

Etelä-Suomen läänissä 61 kuntaa on järjestänyt rikoksen sovittelutoimintaa. Kymmenellä kunnalla on oma toimisto, 17 kuntaa hankkii palvelun toiselta kunnalta ja 15 kuntaa hankki palvelun järjestöltä.

Yhdeksässä kunnassa joku viranhaltija hoitaa tehtävää oman toimen ohella ja kymmenessä kunnassa on jokin muu järjestely.

Läänissä on 28 kuntaa, joissa ei ole lainkaan rikosten sovittelumahdollisuutta. Alueellisesti erottuu kolme seutukuntaa ilman sovittelujärjestelmää eli Tammisaaren, Loviisan ja Forssan seutukunnat.

Ympärivuorokautista sosiaalipäivystystä lastensuojelu- ja rikostapausten hoitamiseksi on järjestetty 15 kihlakunnassa.

Näistä neljässä sosiaalityöntekijä on sijoitettu poliisilaitokselle, kahdeksassa on käytössä muu varallaolojärjestelmä, kahdessa joku muu järjestelmä ja yhdessä ympärivuorokautinen turvakeskustoiminta. Järjestely puuttuu yhdeksän kihlakunnan alueella.

Sosiaalipäivystyksen organisoimisessa on ilmennyt monia ongelmia eivätkä nykyiset varallaolojärjestelmät takaa päivystyksen toimivuutta ja palvelun saatavuutta. Seudullinen yhteistyö varmistaisi ympärivuorokautisen palvelun tasapuolisesti kaikkien kuntien alueelle.

Poliisi korostaa, että lisääntyvä päivystyksellinen turvallisuuspalvelujen tarve tekee kriisi- ja päivystyspalveluista osan kansalaisten peruspalveluja.


Syrjäytymisen ehkäisy tehokkainta huumeiden käytön ehkäisyä

Huumekontrollin tehostuminen näkyy viime vuoden rikostilastoissa ja huumetakavarikkojen määrissä. Huumerikosten kokonaiskasvu oli läänissä lähes kaksitoista prosenttia ja Helsingin ulkopuolella peräti 25 prosenttia.

Sen sijaan törkeiden huumausainerikosten määrä väheni lievästi, koska poliisi keskitti resursseja muutamiin suuriin juttukokonaisuuksiin.

Selvityksen mukaan näyttää todennäköiseltä, että kaikki ne toimet, joilla pyritään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen, kuten koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja työllisyyden parantamiseen, ovat tehokkaita myös huumeiden käytön ehkäisyssä.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyMediakorttiPalautelomake