PääkirjoitusPolitiikkaKotimaaUlkomaatTalousTiedeKolumnitAjassaSisältö
Nettistudio
Eurostudio
Haku Verkkouutisista
RSS
Kolumnit 

Hei, me puhutaan politiikkaa, anteeksi nyt kaikille

Hallintoreviisori

 21.2.2009


Hallintoreviisori ennusti edellisessä kolumnissa, että alenevat kannatuslukemat saavat aikaan paniikkia eduskunnassa. Näin on käynyt heti kevätistuntokauden alussa, jos eduskunnan kyselytuntien demaripuheita on seurannut.

Edellisessä kolumnissa kiinnitin huomiota valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) Turun Sanomissa julkaistuun kolumniin. Luetun ymmärtäminen on ollut hakusessa varmaan itse kullakin.

Kevätistuntokauden ensimmäisellä kyselytunnilla laskujeni mukaan ainakin puolisen tusinaa demarikansanedustajia aloitti kysymyksen pelkästään Kataisen Turun Sanomien kolumniin viittaamalla. Parhain oli demariedustaja Jukka Gustafssonin< atmosfääreihin ulottunut vuodatus, että häneltä kestää kuukausia sulattaa Kataisen anteeksipyyntöä.

Edustaja Gustafsson voisi muistella esimerkiksi opiskeluaikaansa ja toimintaansa Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa. Ylioppilaskunnan lehti oli annettu demariopiskelijoiden myötävaikutuksella taistolaisen päätoimittajan käsiin, eikä siinä kokoomuslaisilla opiskelijoille ollut sananvapautta lainkaan. Mitään kokoomuslaista vaihtoehtoa ei saanut lehdessä esittää.

Totaalinen sananvapauden rajoitus. Että se sananvapaudesta ja kuukausia kestävästä anteeksipyynnöstä.

Itse en millään muotoa ymmärtänyt Kataisen kolumnia - eikä takuuvarmasti Katainen itsekään - että hän syyttäisi eduskunnan oppositiota maanpetturuudesta. Sitä sanaa ei edes esiintynyt Kataisen kolumnissa. Mitä tämä kertoo demarien eduskuntaryhmän nykytilasta? Aatteet ja politiikan linja on kuin pölyävä politiikan arkisto kuvaamaan politiikan teon hajoamista demarien käsiin tällä hetkellä.

Tilannetta ei paranna sekään, kun politiikkojen imagotutkimuksessa kärjessä oli kolme kokoomuslaista ja viimeisenä demarien puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Yksittäiset arviot Urpilaisesta olivat murskaavia.

Milloin demarit alkavat kuunnella Hallintoreviisoria, lopettavat räksytyslinjan ja siirtyvät toimimaan yhteistyölinjalle asioiden puolesta?

Demarien talouspolitiikan vaihtoehdosta saatiin oikein hyvä esimerkki ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoman suulla tämän viikon kyselytunnilla. Hän vaati hallitusta luopumaan kolmasosalla luvatuista verohelpotuksista ja ohjaamaan varat kunnille. Hetkinen. Menoja siis lisää. Eihän siinä yhtälössä velanotto pienene euroakaan, vaan budjetin alijäämä kasvaisi, kun verohelpotukset olisivat kulutuksesta poissa.

Hallintoreviisori ei ylläty, että Eero Heinäluoman nimi on vedetty uudestaan SAK:n puheenjohtajaspekulaatioihin. Heinäluoman ilmoitettua, ettei asetu EU-vaaleissa ehdokkaaksi, puheenjohtaja Urpilaisen asema tuli entistä tukalammaksi ja pohjalukemissa oleva uskottavuus alkaa käydä demarien kenttäväen hermoille.

Toisaalta Juttutuvassa ja eräiden demaristrategien kabinettipohdinnoissa on mietitty demarien alenevaa kannatusta. Sitä ei saada taitettua, ellei SAK tule demarien tausta- ja vaaliorganisaatioksi.

SAK:n puheenjohtajan valinta ei ole demareille merkityksetön asia. Hakaniemen torin laidalta ei ole tullut ilmoituksia lisää SAK:n puheenjohtajavaaliin, eikä se ole sattuma.

Mutta huolia on myös veljillä kepussa, kun viimeiset puoluekannatusmittaukset kaikki ennustivat heille alle 20 %:n kannatusta. Paniikki ei ole kaukana myöskään kepussa, kun niskaan hengittää perussuomalaisten kannatuksen kasvu.

Edessä ovat mielenkiintoiset EU- vaalit kesäkuussa, vaikkei 13:ssa paikassa suuria muutoksia syntyisikään. Puolueiden kannatusosuudet ovat sen sijaan ovat mielenkiinnon kohteena ja niissä Hallintoreviisori ennustaa suuria muutoksia puolueiden välillä.

Hallitus kokoontuu alkavan viikon alussa hallitusohjelman puoliväliremonttiin. Hallitusohjelma kaksi vuotta sitten laadittiin toisenlaisissa maailmantalouden ja Suomen talousolosuhteissa. Paineet kepulla profiilin korottamiseen ovat suuret, mutta julkisen talouden kehitys ei siihen paljon taida antaa mahdollisuuksia. Vanhasen kolmatta tietä on kepun sisällä hehkutettu, vaikka se on saanut talousasiantuntijoilta melko tylyä palautetta.

Jokainen elvytykseen vaadittu lisäeuro vain kasvattaisi entisestään suureksi paisuvaa velkataakkaamme. Emme voi velkaantua loputtomiin, arvioi valtiovarainministeri Jyrki Katainen Suomen Kuvalehden puheenvuorossaan.

Onko hallitus sitten elvyttänyt tarpeeksi, kysyi Katainen SK:n kirjoituksessa? Kataisen mukaan hallituksen uusien toimien jälkeen Suomen elvytyksen mittaluokka on komission vertailussa tänä vuonna EU:n 27 jäsenmaan joukossa kolmanneksi suurin.

Nyt on keskityttävä työllisyyttä, välittämistä, sivistystä ja vastuullisuutta lisääviin toimiin. Siten rakennamme sillan vaikeiden aikojen yli ja huolehdimme, että kaikki pärjäävät. Niin olemme ensimmäisten joukossa uudessa nousussa, Katainen kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä.

Jyrki Katainen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa 16.2.2009, että nyt oivalletaan, ettei valtio ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Kataisen mukaan Suomessa on menty monta kymmentä vuotta kohti yhteiskuntaa, jossa välittämisen vastuun on katsottu kuuluvan valtiolle tai kunnalle.

Haastattelussa oli toinenkin viesti kepulle: "Jos vastauksena on kolmas tie, niin suomalainen yhteiskuntamalli on jo kolmas tie. Ei tarvitse pyrkiä olemaan kolmannen tien kolmas tie."

Jyrki Kataiselle valtio on "mahdollistaja". "Mahdollistaja tarkoittaa sitä, että kaikille tarjotaan tasapuoliset mahdollisuudet terveeseen elämiseen, Katainen visioi HS:n haastattelussa.

Hallituksen puolimatkan krouvi antaa myös mahdollisuuden - tarvittaessa ja puolueiden harkinnan mukaan - ministerikierrätyksille. Ministerivaihdoksia on tulossa keväällä joka tapauksessa, kun vihreitten uusi puheenjohtaja korvaa nykyisen työministeri Tarja Cronbergin.

Ministerikierrätys ilmeisesti viestii kasvavista paineista myös kepun sisällä. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen yrittää väen väkisin saada ministeritason ehdokkaita EU-vaaleihin. Sekä hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi että ympäristöministeri Paula Lehtomäki kieltäytyivät heti Korhosen ehdotuksesta. Korhosen toiminta herätti taas kepun eduskuntaryhmässä tulikivenkatkuista murinaa.

Kokoomus voi myös fair play -tilanteessa pohtia, onko tarvetta yksittäisiin ministerikierrätyksiin tai vaihdoksiin. Alexander Stubb ja Henna Virkkunen ovat jo uusia ja puolueen aktiviteettia nostaneita kasvoja Kokoomuksen ministeriryhmässä.

Kannatustaan kasvattavan puolueen on pohdittava asiaa eri näkökulmilta ja tehtävä sitten yhdessä päätökset, jos tarvetta ministerikierrätyksiin on.

Copyright Verkkouutiset - ISSN 1458-4441Suomen Kansallisverkko OyToimitusPalautelomake