Taloustilannetta käytetään räikeästi ryhmäkohtaiseen politiikan näpertelyyn

Hallintoreviisori

 16.1.2009

Hallintoreviisorin kirjaamissa tammikuun alkupuolen politiikan tapahtumissa on taas runsaudenpulaa. On tehtävä ensin perinteinen jako kahteen pinkkaan ja siitä vielä uudestaan sama jako. Taloustilanne saa tällä kertaa kokonaisuudessaan Hallintoreviisorin huomion.

Vakioaihe demarien sisäisen tilanteen seuranta jatkuu luonnollisesti tässäkin kolumnissa ja tänäkin vuonna. Puheenjohtaja Urpilainen lomaili viikkoja vuoden vaihteessa ja oma kenttäväki kävi jo Hallintoreviisorille luotettavasta lähteestä kerrotun mukaan "käämit kuumana".

Demarien tuskaa lisäsi joulun alla julkaisut kahdet puolueiden kannatusmittaustulokset, joissa etenkin HS:n julkaisema Suomen Gallupin tulos osoitti demareiden kannatuksen laskua jo kriittiselle 20 %:n rajalle.

Puheenjohtaja Urpilaisen esiintulo lomalta tapahtui sitten vaatimalla eduskuntaa koolle käsittelemään yleistä taloustilannetta. Tuo on oman tyhjyyttä kolisevan politiikan sisällön peittämistä ja kansalaisille taloustilanteen jatkuvaa mustaamista.

Toinen arvio demareiden viikon varren touhusta on yritys sekoittaa kepun ja kokoomuksen hallitusyhteistyötä. Eikö demareista enää löydy politiikkoja, jotka voivat nousta tässä tilanteessa asioiden yläpuolelle tekemään vastuullista Suomen etujen mukaista politiikkaa, kysyy Hallintoreviisori aikaisempiin kolumneihinsa myös viitaten.

Mitä se eduskunta tässä nyt käsittelisi ennen kuin hallitus antaa lupaamansa lisäbudjetin? Hallituksen lisäbudjetin antaminen tapahtuu juuri eduskunnan joululomalta palaamisen ajankohtana ja eduskunta pääsee silloin heti työhön. Toisaalta joulukuussa eduskunnan päättämään varsinaiseen valtion talousarvioon sisältyy jo miljardiluokan elvytystoimenpiteiden toimeenpanoa.

Demarien tilannetta ei paranna sekään, että edellistä puheenjohtaja Eero Heinäluoma spekuloidaan sitkeästi eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Asian esilläoloa on lisännyt myös se, että Heinäluoma ei ole vieläkään ilmoittanut kantaansa EU-parlamenttivaalien mahdollisesta ehdokkuudesta. Sekin on muuten huono ilmoitus demareiden kannalta.

Pitkän linjan demarivaikuttajan Hallintoreviisorille kertoman arvion mukaan Heinäluoman lähtö lisää kuppikuntaisuutta demareiden sisällä. Urpilaisella ei tämän demarivaikuttajan mukaan pysy puolueen ohjat käsissä sitäkään vertaa jatkossa.

Mutta kyllä veljet keskustassa ovat myös lähteneet tekemään ryhmäkohtaista politiikan näpertelyä, vaikka muutoin hallituksen sisäinen yhteistyö on sujunut erinomaisen hyvin. Hallintoreviisori on jo aiemmin kiinnittänyt huomiota pääministeri Vanhasen (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) hyvään keskinäiseen yhteistyöhön.

Veljet keskustassa tietävät, että valtiontaloutta on katsottava kylmän viileästi eikä kaikkea voi pistää nyt valtion piikkiin. Ryhmäkohtaisella näpertelyllä luodaan nopea kuilu valtiontalouden kriisiin.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on aivan oikein korostanut tässä tilanteessa, että nyt nimenomaan on etsittävä aktiviteetteja, joilla käynnistetään työllisyyttä lisääviä hankkeita valtion osarahoituksella, että esim. se 100 miljoonan euron valtion suora panostus käynnistäisi vaikka miljardin talouden työllisyyttä lisäävät aktiviteetit.

Tämä elvytykseen käytettävä valtion panostus on saatu julkisessa poliittisessa pelissä sekaisin, jota demarit tarkoitushakuisesti omalta osaltaan jatkuvasti hämmentävät. Eikä tämä pääministeri Vanhasen nk. poliittinen avaus hälventänyt tätä epätietoisuutta, koska hän visioi asioita nykytilanteen ulkopuolelle 2010-luvulle. Vanhanen veti keskustelua pois tässä ja nyt tilanteesta.

Talouden alamäki jyrkkenee Suomessakin vientiyrityksissä nopeasti. Aatteellisen näpertelyn sijasta valtakunnan päättäjien oppositiota myöten tulisi täysin keskittyä tässä ja nyt tehtäviin ratkaisuin. Mutta sekin ilman hötkyilyä järkevästi harkiten.

Hallintoreviisori kuunneltuaan eri talousasiantuntijoita pitkin viime vuotta ja myös tämän vuoden puolella, arvioi maailmanlaajuisen taloustaantuman syvenemisen päättyvän ja nousun alkavan, kun globaali ja kansallisen tason rahoituslaitosjärjestelmä alkaa toimia normaalisti. Jos nyt johtavissa G8-maissa ja EU-maissa saadaan jo päätetyt toimenpiteet toteutukseen, tilanteen pitäisi laueta tämän ja ensi vuoden aikana.

Paniikkinappulan painaminen ja koti- ja ulkomainen politiikan pikkupolitikointi ja näpertely erottaa aina kriisitilanteissa todelliset johtajat ja valtiomiehet.

Hallituksen jo tekemien elvytystoimien tiedottamisessa ja kansalaisille viestimisessä on varmaan lisää tekemistä, jos Ylen tekemään tutkimukseen on uskomista. Tutkimuksen mukaan valtaosa kansalaisista ei tunne selkeästi hallituksen toimia taloustilanteen vaikutusten lieventämiseksi.

Ensimmäisen lisäbudjetin valmistelun ollessa nyt käynnissä ei Hallintoreviisorin mukaan ole oikea tapa (ministerit Vehviläinen ja Pekkarinen) lähteä opposition kanssa kilpalaulantaan elvytysrahojen määrästä vastauksena kansalaisten epätietoisuuteen hallituksen tulevista taloustoimista.

Valtiovarainministeri Katainen Turun Sanomien kolumnissa 06.01.2009 kirjoitti osuvasti taloustaantuman torjuntatoimista. Kataisen mukaan torjuntatoimet voi jakaa kolmeen osa-alueeseen: elvytykseen, rahoitukseen ja luottamukseen. Elvytystoimin tuetaan kotimarkkinoita ja kotitalouksien ostovoimaa. Pankkien ja yritysten rahoituksella tuemme työllisyyttä ja hyvinvointia. Luottamusta lisäämme suomalaisten omaan sekä julkiseen talouteen.

Kokoomus pitää nyt viikonvaihteessa kunnallispolitiikan tuuletustalkoot kokoomusvaltuutetuille. Hallintoreviisori otaksuu, että tässä tilaisuudessa valtiovarainministeri Katainen käyttää oman rakentavan puheenvuoronsa viikon varrella käytyyn talouspoliittiseen keskusteluun hallitusyhteistyötä vahvistavaan suuntaan.

Kokoomuksen ei tarvitse lähteä irtopisteiden keräämiseen ja politiikan näpertelyyn. Sen osoittavat myös nämä viimeaikaiset puoluekannatusmittaukset.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta