Ja hallituksella ja oppositiolla hyvä tahto

Hallintoreviisori

 19.12.2008

Jouluun on enää vajaa viikko. Eduskunta on päättämässä syysistuntokautta syksyn tärkeimmän asian, valtion budjetin äänestyksillä. Oppositio on pyrkinyt luomaan mielikuvaa, että heillä sitä vasta on budjettiasioissa hyvää tahtoa enemmän kuin hallituksella, vaikka hallitus on ollut hyvällä tahdolla liikkeellä jo elokuun budjettiriihestä alkaen.

Hallintoreviisori seurasi eilistä (18.12.2008) eduskunnan kyselytuntia hyvän tahdon täyttämällä hämmennyksellä. Demarioppositio pyrki koko vahvuudellaan (puheenjohtaja Jutta Urpilainen, ex-puheenjohtaja Eero Heinäluoma, moninkertainen pj-ehdokas Erkki Tuomioja jne.) luomaan mielikuvaa, ettei hallitus ole tehnyt mitään Suomea uhkaavan taloustaantuman johdosta.

Menipä puheenjohtaja Urpilainen pelottelussaan jopa niin pitkälle, että alkoi puhua hallituksella jo olevista leikkauslistoista. Tässä vaiheessa keskustelua valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) pyysi, että oppositio lopettaisi leikkauslistoilla pelottelun, koska sellaisia ei näillä näkymin ole tulossa.

Jos olisi eduskuntavaalien jälkeen otettu demarien vaalilupausten ja viime sekä tämän syksyn varjobudjettien esitykset valtion budjetissa huomioon, leikkauslistoja todella tarvittaisiin. Hallintoreviisori yli 30 budjettikierron kokemuksella jo ynnäsi, että valtion menot olisivat demareiden budjettipolitiikalla kasvaneet vuositasolla ensi vuonna yli kolme miljardia hallituksen esityksestä. Kun lasketaan sitten osa vuodesta 2007, kuluva vuosi ja ensi vuosi mukaan, puhutaan jo yli viiden miljardin menojen lisäyksistä, jotka olisi jouduttu rahoittamaan lisävelanotolla.

Mitä demareiden budjettipolitiikka olisi merkinnyt vuoden 2009 valtion velanotoksi? Uskomatonta tasoa, jos jo nyt hallituksen budjettipolitiikalla varaudutaan kahden miljardin velanottoon. Hallintoreviisorin arvion mukaan demareiden budjettipolitiikalla ensi vuonna olisi jouduttu yli viiden miljardin velanottoon. Ja jos maailmantalouden kehitys menee edelleen vaikeammaksi, hallitus varautuu esitettyä suurempaankin velanottoon leikkauslistojen välttämiseksi.

Valtiovarainministeriön synkimpien laskelmien mukaan valtio voi velkaantua jopa 20 miljardia euroa vuosina 2008–2012 ja siihen olisi demareiden budjettipolitiikalla tullut vielä progressiivinen lisä.

Mutta arvoisa puheenjohtaja Urpilainen ja säestäjänään ex-puheenjohtaja Heinäluoma, kummanko politiikka olisi johtamassa leikkauslistoihin, teidän vai hallituksen? Teidän demareiden politiikka olisi johtanut valtiontalouden syöksykierteeseen, jossa oli pakko tehdä 1990-luvun kaltaisia toimenpiteitä velkaantumiskierteen katkaisemiseksi. Tiedätte tasan tarkkaan valtiontalouden koossapitämisen haasteet. Muistamme 1990-luvun alkuvuodet, jolloin valtion budjetin tulopuolen rakenne vääristyi kriisin partaalle. Velan määrä voi vielä moninkertaistua taantuman syvetessä lamaksi.

Toinen kysymys heti perään eli omaksumanne muuttunut politiikkaa valtion tuottavuusohjelmaan hallitusta vastaan. Tässäkin te demarit tiedätte tasan tarkkaan, mitä Suomen työvoimassa on ensi vuoden jälkeen tapahtumassa. Työvoimaa lähtee enemmän pois työelämästä kuin tulee sisään. Suomen kansantalous ulkomaankaupasta riippuvaisena ei kestä, jos julkishallinto (valtio ja kunnat) rekrytoi jatkossa työvoimaa entisessä laajuudessa. Sitten sitä vasta leikkauslistoja ja tuottavuusohjelmaa tarvittaisiin arvoisat demarit, kun hyvinvoinnin ylläpidon rahoitus mahdollistaja, yritystoiminta romahtaisi.

Hallintoreviisori on mantran tavoin kysellyt ja ihmetellyt, miksi teidän politiikkanne on muuttunut räksytyspolitiikaksi. Kysymys on suunnattava niille voimille, jotka olivat vv. 1995-2003 yhdessä Kokoomuksen kanssa nostamassa Suomea uuteen nousuun ja saattamassa valtiontalouden vaikeiden vuosien jälkeen tasapainoon.

Räksytyspolitiikka alkoi ex-puheenjohtaja Heinäluoman aikana ja on jatkunut muitten täysin ohjattavissa olevan uuden kokemattoman puheenjohtaja Urpilaisen aikana.

Hallintoreviisori listasi lukuisan määrän hallituksen hyvän tahdon asioita, joita tuskin on ollut koskaan yhtä aikaa näin paljon yhtä aikaa. Ostovoima kasvaa ensi vuonna n. 4 %:n tasoa (mm. tuloverohelpotukset, tiedossa olevat palkankorotukset). Inflaatio laskee, korot laskevat, bensan hinta on laskemassa vuosikausiin alimmalle tasolle, asuntojen hinnat laskevat, monien sosiaalietuisuuksien korotuksia tulossa, joita ei ole nähty vuosikausiin, tie- ja väyläinvestoineihin panostetaan ennätyslaajuudessa, ettei sen enempää kapasiteettia taida vuositasolla pystyä rakentamaan, yritysten rahoitushuoltoon on tehty monen miljardin takausvaltuusmahdollisuudet, pankkien luotonannon turvaamiseksi on tehty omat päätökset jne. Uusia elvytystoimenpiteitä on heti alkuvuonna luvassa, kun nähdään, mitä maailmantaloudessa tapahtuu.

Maailmantalouden tilanteen ennustettavuus on ennen kokemattoman vaikeaa ja näkymät ovat niin epävarmat, ettei valtiovarainministeriö suhdannekatsauksessaan lähtenyt edes ennustamaan. BKT tulee supistumaan, työllisyys heikkenemään ja työttömyys lisääntymään, ministeriön katsauksessa sanotaan. Tämä on ehkä pahempi tilanne kuin 90-luvun alussa ollut lama, sillä kasvunäkymiä vientimarkkinoilla ei ole oikeastaan missään, sanoi Jyrki Katainen keskiviikkona TV1:n A-talk ohjelmassa.

Näissä olosuhteissa Hallintoreviisori odottaisi oppositiolta kansallista yhteistä hyvää tahtoa myös vastuunkantajia kohtaan, vaikka parlamentaarisessa järjestelmässä opposition rooli omalta osaltaan tärkeä sekin on. Hallitusvastuussa demarit olisivat itse samojen valtiontalouden ja koko julkistalouden tosiasioiden edessä, jossa velkaantumista ei voida päästää valloilleen.

Maailmantalouden alati muuttuvissa olosuhteissa maltti on hallitukselle nyt valttia tehdä oikeita täsmäpäätöksiä myös elvytyksessä, eikä roiskia velkarahaa joka suuntaan.

Hallintoreviisori on kaikesta huolimatta luottavainen Suomen selviytymiseen ja uskoo myös demareiden olevan hyväntahtoisia. Demareilla vain on eduskunta- ja kunnallisvaalien jälkeen heidän omasta poliittisesta taantumasta poliittiseksi syveneväksi demarilamaksi omasta linjastaan ja aatteestaan syntynyt syndrooma. Demareiden syndroomaa pahentaa heidän tipahtaminen maan pinnalle huomaamaan, että Suomea voidaan hallita – ja vieläpä hyvin - ilman demareitakin.

- - - - -

Kansanperinteen mukaan joulu katsottiin alkavaksi Tuomaan päivästä: "Hyvä Tuomas joulun tuopi". Tuomaan päivä on tänä vuonna sunnuntaina 21.12. Hallintoreviisori toivottaa kaikille lukijoille rauhallista hyväntahtoista joulua ja alkavaa uutta vuotta 2009 samoissa merkeissä.

Kerro kaverille

Kolumnit

Tulosta