Sitra julkaisi kirjan Suomen uudesta tietoyhteiskuntamallista

Tietoyhteiskunnasta on tullut Suomen uusi identiteetti

VT, 26.9.2001

Maailmalla Suomi tunnetaan tietoyhteiskuntana. Suomalainen tietoyhteiskuntamalli on saanut paljon huomiota suurissa kansainvälisissä medioissa Newsweekistä Financial Timesiin. Wired-lehden kannessa Suomi esiteltiin paikkana, jossa "21st century is in beta". Tietoyhteiskunnasta on tullut Suomen uusi kansainvälinen identiteetti.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitran julkaiseman Professori Manuel Castellsin ja tohtori Pekka Himasen teoksen Suomen tietoyhteiskuntamalli tarkoituksena on eritellä Suomen mallin tekijät ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisesti.

Hankkeen lähtökohtana on ollut se suuri kiinnostus, joka maailmalla tunnetaan Suomen tietoyhteiskuntamallia kohtaan. Miten on mahdollista, että pieni maa on synnyttänyt sellaisen Nokian kaltaisen globaalin suuryrityksen?

Kaiken lisäksi kyseessä on pohjoismainen hyvinvointivaltio, joka on kyennyt yhdistämään huippuluokan kilpailukyvyn suureen yhteiskunnalliseen vastuuseen. Sitraa on kiinnostanut miltä suomalainen tietoyhteiskunta näyttää ulkopuolisen tutkijan silmin.

Sitralle tällainen arvio on siitäkin syystä tärkeä, että Sitra on ollut omalta osaltaan rakentamassa suomalaista tietoyhteiskuntaa mm. strategialla Elämänlaatu, osaaminen ja kilpailukyky.

Professori Manuel Castells on yksi maailman tämän hetken arvostetuimmista tiedemiehistä, jonka kolmiosaista päätyötä The Information Age on verrattu merkitykseltään jopa Marxin Pääomaan. Castells on Euroopan akatemian jäsen sekä sosiologian professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Filosofian tohtori Pekka Himanen on tullut yhdeksi tunnetuimmista tietoyhteiskunnan tutkijoista mm. yli kymmenelle kielelle käännetyllä teoksellaan Hakkerietiikka. Parhaillaan Himanen ja Castells ovat perustamassa Berkeleyssä informaatioteknologian ja yhteiskunnan tutkimuskeskusta.

Suomi on edelläkävijä

Kaikilla olennaisilla mittareilla mitaten Suomi on menestynyt vähintään yhtä hyvin kuin Piilaakso. Suomi ja Yhdysvallat kuuluvat kolmen kilpailukykyisimmän valtion joukkoon International Institute for Management Developmentin (IMD) tutkimuksen mukaan. Myös World Economic Forumin (WEF) luokittelussa Suomi on ykkösenä.

Suomi on talouden globaalista hidastumasta huolimatta maailman johtavia valtioita myös BKT:n, pörssin markkina-arvon, tuottavuuden jne. kasvuprosenteilla arvioiden. Teknologisesti Suomen on suoritus on jopa vielä vahvempaa.

Yhdistyneiden Kansakuntien Human Development Report 2001 sijoitti Suomen maailman teknologisesti edistyneimmäksi maaksi. Suomi on maailman kärjessä mm. internet-palvelimissa, kännykkätiheydessä, korkean teknologian viennissä, teknologia-alan opiskelijamäärässä jne.

Teknologia ja talous yhdistyvät hyvinvointivaltioon

Suomen kansainvälisesti kiinnostavin erityisyys tulee muualta kuin teknologiasta ja taloudesta.

Globalisaation suurimpien haasteiden näkökulmasta Suomelle ominaisin ja haastavin piirre on se, että Suomi pyrkii yhdistämään dynaamisen teknologian ja talouden sosiaaliseen malliin, jossa hyvinvointia jaetaan tasa-arvoisemmin kaikille. Tässä Suomen malli eroaa Piilaakson mallista.

Siinä missä Suomea ja Yhdysvaltoja yhdistää niiden teknologis-taloudellinen edelläkävijyys, sosiaalisella tasolla ne ovat hyvin erilaiset.

Suomen malli on vastakohta maailmanlaajuiselle uskomukselle ja empiirisestikin todennettavalle trendille, jonka mukaan globaalin tietoyhteiskunnan nousu merkitsee suuren ihmisjoukon sulkemista pois kehityksestä.

Suomen malli, jossa dynaaminen teknologia ja talous yhdistyvät hyvinvointivaltioon, osoittaa konkreettisesti että globaalissa tietoyhteiskunnassakin on huomattavaa yhteiskunnallista ja eettistä valinnanvaraa.

Tällä on suuri poliittinen merkitys ajassa, jota luonnehtii globaalin tietoyhteiskunnan ja anti-globalisaation vastainen jännite. Jännitteen sanoma on: Miten teemme globaalista tietoyhteiskunnasta sosiaalisesti oikeudenmukaisemman? Jos tätä kysymystä ei oteta vakavasti, globalisaation vastustus voi joko jakaa yhteiskunnat tai pysäyttää koko globalisaatioprosessin.

Suomen mallin analysointi on viime kädessä niin tärkeää siksi, että se on mainitun kysymyksen vakavasti ottamista ja voi antaa siihen vastaamiseen kansainvälisesti kiinnostavia aineksia.

Kerro kaverille

Ajassa

Tulosta