Jaettu todistustaakka rasismin kieltävään direktiiviin

Uuden EU-direktiivin mukaan jäsenmaiden täytyy kolmen vuoden sisällä ottaa kansallisessa lainsäädännössään käyttöön ns. jaettu todistustaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työnantajan on todistettava, ettei työhönotossa ole tapahtunut rotuun perustuvaa syrjintää.

EU:n puheenjohtajamaan Portugalin työministeri Rodrigo Ferro Rodrigues sanoi, että päätös muistuttaa Euroopan kansalaisia suvaitsevaisuuden ja perusoikeuksien tärkeydestä.

Rotuun perustuvan syrjinnän kieltäminen on ollut yksi Portugalin puheenjohtajuuden painopistealueista sen jälkeen kun oikeistopopulistinen ja muukalaisvihamielinen Vapauspuolue nousi Itävallan hallitukseen.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) piti direktiiviä tervetulleena, koska syrjinnän kohteeksi joutuneen henkilön voi olla vaikea todistaa asia.

Jaettu todistustaakka on jo ennestään käytössä Suomen tasa-arvolainsäädännössä.

Rotuun perustuvan syrjinnän kieltävä direktiivi on ensimmäinen, joka hyväksyttiin uuden Amsterdamin sopimuksen pohjalta. Syksyllä EU:n ministerineuvoston on tarkoitus ottaa kantaa toiseen direktiiviehdotukseen, joka kieltää uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautuneisuuteen perustuvan syrjinnän työelämässä.

Filatovin mukaan Suomen rotuun perustuvaa syrjintää koskeva lainsäädäntö aiotaan mukauttaa uuteen direktiiviin erillisen lain avulla. Lisäksi työministeri haluaa, että ulkomaalaisvaltuutetun valtuuksia laajennettaisiin koskemaan rotuun perustuvaa syrjintää.

Vielä ei ole selvää, millainen rangaistus odottaa rotusyrjintään syyllistyvää.

Filatovin mukaan rotusyrjintä ei ole Suomessa yhtä suuri ongelma kuin joissakin EU:n suurista jäsenmaista. Muun muassa pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla on kuitenkin selviä merkkejä syrjinnästä.

Nyt ministeri toivoo ongelmien ratkeavan ainakin osin, kun Suomi mukautuu uuteen direktiiviin.

STT-IKK
9.6.2000

Ulkomaat -sivulle