Mielenterveysongelmat lisääntyvät - palveluja ei kuitenkaan tule lisää
Kuntien terveysjohtajat näkevät selkeästi, että ehkäisevän mielenterveystyön tarve kasvaa koko maassa, mutta erityisesti Lapin ja Oulun lääneissä. Tarpeeseen ei kuitenkaan pystytä vastaamaan, koska palvelut pysyvät ennallaan.
Terveyden edistämisen keskuksen jokavuotinen
Terveysbarometri kertoo edelleen myös selkeästi alueellisen
eriarvoisuuden kasvusta. Kuilu Pohjois-Suomen ja
Etelä-Suomen välillä syvenee entisestään, sillä leikkaukset
ovat edelleen tavallisimpia Lapin läänissä.
Terveysbarometrin tulevaisuudenkuva perustuu 114 kunnan
terveysjohtajan ja 73 järjestöjohtajan haastatteluun.
Kyselyssä selvitettiin, miten terveyden ylläpitämiseen ja
hoitamiseen tähtäävä toiminta kehittyy kunnissa.
Nollalinjalla eteenpäin
Useimmissa kunnissa terveyttä pyritään edistämään nollalinjalla
sen enempää voimavaroja leikkaamatta kuin
kasvattamattakaan, sanoo tutkija Leena Leskinen.
Supistusten suuntaan mennään kuitenkin Lapin kunnista
edelleen joka neljännessä ja Oulun läänissäkin joka viidennessä
kunnassa. Etelä- ja Länsi-Suomen alueella supistuksia tehdään
puolet vähemmän kuin Oulun ja Itä-Suomen alueilla.
Nollalinjallakin voimavarat ovat jämähtäneen hyvin alhaiselle
tasolle, arvioi toiminnanjohtaja Harri Vertio Terveyden
edistämisen keskuksesta. Nyt pitäisi pärjätä selvästi
vähemmällä rahalla kuin kymmenen vuotta sitten.
Järkyttävänä, joskaan ei yllättävänä, Vertio pitää alueellisten
erojen syvenemistä. Esimerkiksi Lapissa on paljon sellaisia
ongelmia, joita muualla ei ole. Rahaa niiden ratkaisemiseen ei
kuitenkaan ole.
Mielenterveystyön lisäksi myös päihdetyö, työkykyä ylläpitävä
toiminta sekä vanhusten hyvinvoinnin edistäminen on nyt
nostettu aiempaa selvemmin esille. Aiempina vuosina
korostuivat mm. liikunta ja ravinto, muistelee Vertio.
Tietotekniikka ei kaikilla hallussa
Tutkimustietoa terveyttä edistävän työn vaikuttavuudesta on
riittävästi. Ongelmana ovat kuitenkin suunnitelmallisuuden ja
yhteisten tavoitteiden puute.
- Myös työnjako on epäselvää, terveysjohtajatkaan eivät aina tiedä, miten asioita oikein kunnassa hoidetaan, sanoo Leskinen.
Myös tietotekniikka jakaa kuntia. Terveyden edistämisen
tarvitaan myös ajanmukaisia tietokoneita, ohjelmia ja
osaamista. Kunnat ovat kuitenkin tässäkin suhteessa hyvin
eriarvoisessa asemassa.
STT-IKK
9.6.2000
Ajassa -sivulle
|