Aurinkoenergialla valtavat mahdollisuudet kehitysmaissa
Ilmastopäästöjä vähentävä aurinkoenergia, varsinkin aurinkosähkötekniikka, tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tuottaa valoa ja energiaa kehitysmaissa, mutta sen käyttöönotossa on vielä lukuisia ongelmia.
Maailmassa on tällä hetkellä kaksi miljardia
ihmistä ilman sähköä. Heistä suurin osa asuu
auringonpaisteisilla vyöhykkeillä sijaitsevissa
kehitysmaissa.
Tälle väestölle olisi järkevää
tarjota aurinkoenergiavaihtoehtoja, sanoi
aurinkoenergiakonsultti Christer Nyman
Helsingissä järjestetyssä seminaarissa
keskiviikkona.
Tämä väestönosa olisi houkutteleva asiakasryhmä
aurinkoenergialaitteiden- ja järjestelmien
valmistajille, mutta vain viidellä prosentilla olisi
varaa ostaa aurinkosähköä käteisellä.
Muita
esteitä aurinkoenergian käyttöönotolle ovat
suurten energia-alan yritysten vähäinen kiinnostus
aurinkoenergiaa kohtaan, laitteiden korkeat
investointikustannukset, rahoituslaitosten
tietämättömyys aurinkoenergian
mahdollisuuksista ja myös se, ettei
aurinkoenergiateollisuus osaa lähestyä rahoittajia,
sanoi Nyman.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyönosaston
energia-alan neuvonantajan Krister Lönngrenin
mukaan aurinkosähkölaitteiden kertamaksu on niin
korkea, ettei köyhillä ole varaa niihin.
- Mikäli energiasektorin lakeja ja määräyksiä
kehitetään ja monopoleja puretaan, kehitysmaat
ja niiden asukkaat voivat ottaa käyttöönsä
enemmän aurinkosähköjärjestelmiä, sanoi
Lönngren.
Myös sähkö- ja öljyalan energiahintojen tukiaisten
lopettaminen ja aurinkoenergian tukeminen vero-
ja tullipolitiikalla nopeuttaisi aurinkoenergian
käyttöönottoa, sanoi Lönngren.
Aurinkoenergiaa
terveyskeskuksiin
Aurinkoenergiaa käytetään kehitysmaissa
esimerkiksi terveyskeskusten sähköistämiseen,
vesihuollon järjestämiseen, telekommunikaatioon,
kastelujärjestelmiin, vedenpuhdistukseen ja
veden lämmittämiseen.
Aurinkosähköllä voidaan korvata myös
kerosiininkäyttöä, josta aiheutuu terveyshaittoja
nokikaasujen muodossa. Kerosiinia käytetään mm.
lampuissa, joissa palaa 5-20 litraa kerosiinia
kuukaudessa.
Aurinkopaneelilla perhe voisi paitsi
luopua kerosiinilampusta myös saisi sähköä
televisioon ja radioon, laski Nyman.
Kehitysmaissa kotien valon lähteeksi on
asennettu aurinkosähköjärjestelmiä yli 600 000,
mutta tämä on vain murto-osa tarpeesta.
Aurinkoenergia päihitti dieselin
Aurinkoenergialla toimivalla vesipumpulla on etuja
verrattuna esimerkiksi dieselillä toimivaan
pumppuun. Aurinkoenergiapumppu ei tarvitse
polttoainetta, sillä on pitkät huoltovälit ja veden
varastointitarve on pieni.
Jemeniläisessä aavikkokylässä aurinkoenergialla
pumpatun vesikuution hinnaksi muodostui noin
kolme markkaa. Dieselillä toimivalla pumpulla
saatu vesikuutio maksoi enemmän.
Aurinkopaneelilla toimivan pumpun käyttöikä on
noin 25 vuotta ja dieselpumppu kestää käytössä
noin kymmenen vuotta.
Israelissa säädettiin 1970-luvulla laki, joka
määräsi asettamaan asuntojen katoille
aurinkokeräimet tuottamaan lämmintä
käyttövettä.
Keräimiä alettiin sarjavalmistaa ja
hinta aleni. Nykyisin keräimillä tuotetaan 4
prosenttia israelilaisten kuluttamasta lämpimästä
käyttövedestä.
Israelissa on tehty myös aurinkolammikoita eli
aavikolle tehdään tekojärvi, jonka pohjalle
laitetaan suolaa. Pohjaveden lämpötila nousee 90
asteeseen ja lämpö otetaan sähköntuotantoon.
Keittimiä parillakympillä
Intiassa on myyty puoli miljoonaa aurinkokeitintä,
ja myös Tiibetissä keittimet ovat käyneet hyvin
kaupaksi. Nimenomaan seuduilla, joilla ei ole
sähköverkkoa, keittimet ja muut aurinkoenergialla
toimivat laitteet ovat suosittuja.
Yksi onnistunut esimerkki edullisista tavoista
ottaa ilmainen aurinkoenergia käyttöön on
Nepalissa käyttöön otettu itsekoottava
aurinkokeitin, jonka valmistuskustannukset ovat
kolme dollaria.
Naiset punovat keittimeen
lautasmaisen aurinkokeräimen ja miehet tekevät
perinteisellä menetelmällä kehikon, johon keräin
asetetaan. Valmistukseen tarvittava liima
valmistetaan itse.
Ainoat osat, jotka täytyy ostaa keittimeen, ovat
valoa heijastava alumiinifolio ja kattila, kertoi
Jyväskylän yliopiston yliassistenssi Ari Lampinen.
Myös suomalaiset ovat osallistuneet laitteen
kehittelyyn.
STT-MH
6.10.2000
Ulkomaat -sivulle
|