Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Aurinkoenergialla valtavat mahdollisuudet kehitysmaissa



Ilmastopäästöjä vähentävä aurinkoenergia, varsinkin aurinkosähkötekniikka, tarjoaa valtavia mahdollisuuksia tuottaa valoa ja energiaa kehitysmaissa, mutta sen käyttöönotossa on vielä lukuisia ongelmia.


Maailmassa on tällä hetkellä kaksi miljardia ihmistä ilman sähköä. Heistä suurin osa asuu auringonpaisteisilla vyöhykkeillä sijaitsevissa kehitysmaissa.

Tälle väestölle olisi järkevää tarjota aurinkoenergiavaihtoehtoja, sanoi aurinkoenergiakonsultti Christer Nyman Helsingissä järjestetyssä seminaarissa keskiviikkona.

Tämä väestönosa olisi houkutteleva asiakasryhmä aurinkoenergialaitteiden- ja järjestelmien valmistajille, mutta vain viidellä prosentilla olisi varaa ostaa aurinkosähköä käteisellä.

Muita esteitä aurinkoenergian käyttöönotolle ovat suurten energia-alan yritysten vähäinen kiinnostus aurinkoenergiaa kohtaan, laitteiden korkeat investointikustannukset, rahoituslaitosten tietämättömyys aurinkoenergian mahdollisuuksista ja myös se, ettei aurinkoenergiateollisuus osaa lähestyä rahoittajia, sanoi Nyman.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyönosaston energia-alan neuvonantajan Krister Lönngrenin mukaan aurinkosähkölaitteiden kertamaksu on niin korkea, ettei köyhillä ole varaa niihin.

- Mikäli energiasektorin lakeja ja määräyksiä kehitetään ja monopoleja puretaan, kehitysmaat ja niiden asukkaat voivat ottaa käyttöönsä enemmän aurinkosähköjärjestelmiä, sanoi Lönngren.

Myös sähkö- ja öljyalan energiahintojen tukiaisten lopettaminen ja aurinkoenergian tukeminen vero- ja tullipolitiikalla nopeuttaisi aurinkoenergian käyttöönottoa, sanoi Lönngren.


Aurinkoenergiaa terveyskeskuksiin

Aurinkoenergiaa käytetään kehitysmaissa esimerkiksi terveyskeskusten sähköistämiseen, vesihuollon järjestämiseen, telekommunikaatioon, kastelujärjestelmiin, vedenpuhdistukseen ja veden lämmittämiseen.

Aurinkosähköllä voidaan korvata myös kerosiininkäyttöä, josta aiheutuu terveyshaittoja nokikaasujen muodossa. Kerosiinia käytetään mm. lampuissa, joissa palaa 5-20 litraa kerosiinia kuukaudessa.

Aurinkopaneelilla perhe voisi paitsi luopua kerosiinilampusta myös saisi sähköä televisioon ja radioon, laski Nyman.

Kehitysmaissa kotien valon lähteeksi on asennettu aurinkosähköjärjestelmiä yli 600 000, mutta tämä on vain murto-osa tarpeesta.


Aurinkoenergia päihitti dieselin

Aurinkoenergialla toimivalla vesipumpulla on etuja verrattuna esimerkiksi dieselillä toimivaan pumppuun. Aurinkoenergiapumppu ei tarvitse polttoainetta, sillä on pitkät huoltovälit ja veden varastointitarve on pieni.

Jemeniläisessä aavikkokylässä aurinkoenergialla pumpatun vesikuution hinnaksi muodostui noin kolme markkaa. Dieselillä toimivalla pumpulla saatu vesikuutio maksoi enemmän.

Aurinkopaneelilla toimivan pumpun käyttöikä on noin 25 vuotta ja dieselpumppu kestää käytössä noin kymmenen vuotta.

Israelissa säädettiin 1970-luvulla laki, joka määräsi asettamaan asuntojen katoille aurinkokeräimet tuottamaan lämmintä käyttövettä.

Keräimiä alettiin sarjavalmistaa ja hinta aleni. Nykyisin keräimillä tuotetaan 4 prosenttia israelilaisten kuluttamasta lämpimästä käyttövedestä.

Israelissa on tehty myös aurinkolammikoita eli aavikolle tehdään tekojärvi, jonka pohjalle laitetaan suolaa. Pohjaveden lämpötila nousee 90 asteeseen ja lämpö otetaan sähköntuotantoon.


Keittimiä parillakympillä

Intiassa on myyty puoli miljoonaa aurinkokeitintä, ja myös Tiibetissä keittimet ovat käyneet hyvin kaupaksi. Nimenomaan seuduilla, joilla ei ole sähköverkkoa, keittimet ja muut aurinkoenergialla toimivat laitteet ovat suosittuja.

Yksi onnistunut esimerkki edullisista tavoista ottaa ilmainen aurinkoenergia käyttöön on Nepalissa käyttöön otettu itsekoottava aurinkokeitin, jonka valmistuskustannukset ovat kolme dollaria.

Naiset punovat keittimeen lautasmaisen aurinkokeräimen ja miehet tekevät perinteisellä menetelmällä kehikon, johon keräin asetetaan. Valmistukseen tarvittava liima valmistetaan itse.

Ainoat osat, jotka täytyy ostaa keittimeen, ovat valoa heijastava alumiinifolio ja kattila, kertoi Jyväskylän yliopiston yliassistenssi Ari Lampinen. Myös suomalaiset ovat osallistuneet laitteen kehittelyyn.

STT-MH
6.10.2000


Ulkomaat -sivulle