Muuttoliikkeellä on monta suuntaa
Lähivuosien muuttoliike Suomessa on paljon muutakin kuin väestön keskittymistä kasvukeskuksiin, uskoo tutkija Janne Antikainen Joensuun yliopistosta. Osa eläkeläisistä palailee vanhoille kotiseuduilleen, ja vapaa-ajan ja etätyöskentelyn myötä "Kesä-Suomen" merkitys kasvaa. Antikaisen mukaan korkeasti koulutettujen erikoisammattilaisten keskittyminen jatkuu, mutta tähänastista hitaampana. Niinpä uusia asuinalueitakaan ei pidä suunnitella ja markkinoida yksipuolisesti urbaanien menestyjien tarpeita ajatellen.
- Uudeksi kilpailutekijäksi asuntomarkkinoille on nousemassa suunnitteluprosessiin osallistumisen mahdollisuus, sanoi Antikainen torstaina alkaneilla Asuntopoliittisilla neuvottelupäivillä Tampereella.
Antikaisen mukaan paikallisilla eli kuntien ja kaupunkien toimilla voidaan vaikuttaa paikallisten muuttovirtojen suuntaan, mutta myös tavoitella muuttajia yhä laajemmalta alueelta. Seudullinen eli kasvavan kaupungin ja lähikuntien keskinäinen yhteistyö on tässä tärkeää.
- Seudun kannalta on oleellista, etteivät samassa veneessä istuvat souda eri suuntiin, sanoi Antikainen.
Opiskelijat ja eläkeläiset
Antikainen totesi alustuksessaan, että oppilaitoksista valmistuneista nuorista kovinkaan monet eivät enää palaa opiskelukaupungista kotiseudulleen.
Hän ehdotti paluumuuton vauhdittamiseen eräänlaista alueoptiojärjestelmää: kotiseudulle palaava nuori saisi jonkin ennalta sovitun etuuden sen mukaan, miten korkean koulutuksen tai miten runsaasti työpaikkoja luovan yritysidean kanssa hän palaa.
- Myös enemmän vakavasti otettavia toimenpiteitä saa etsiä, Antikainen usutti.
Eläkeläisten paluumuutto työvuosien kaupungeista alkuperäisille asuinseuduilleen lyö Antikaisen mukaan oman leimansa muuttoliikkeen yleiskuvaan. Sen vaikutuksia on kuitenkin ennakoitu varsin vähän.
Toinen vähän ennakoitu muuttoliikkeen suunta on se, että kesäasunnot ovat yhä paremmin varustettuja ja niillä myös voidaan viettää entistä suurempi osa vuodesta. Etätyökin on kesäasunnolta mahdollista.
- Tämä tendenssi ei välttämättä näy varsinaisissa tilastoissa, mutta maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus tulee nousemaan huomattavasti oleellisempaan asemaan kuin missä se nyt on, arvioi Antikainen.
Siimes puolustaa korkouudistusta
Asuntoministeri Suvi-Anne Siimes (vas.) ei ennakkotiedoista poiketen ehtinyt osallistua neuvottelupäiville, vaan hänen puheenvuoronsa luki ympäristöministeriön erityisasiantuntija Peter Fredriksson.
Siimeksen puheenvuoro puolusti hallituksen suunnitelmaa, jonka mukaan vuokra-asuntojen rakentamisen korkotukea on tarkoitus pienentää. Nykyiset korkotukiehdot syntyivät laman aikana tukemaan kriisissä olleita rakennuttajia, kun taas uuden korkotukijärjestelmän tavoitteena on tehostaa asuntopolitiikan toimivuutta, katsoo Siimes.
Asuntopoliittisten neuvottelupäivien järjestäjänä on Kuntaliiton koulutusyksikkö. Neuvottelupäivät on tarkoitettu kuntien asuntotoimen päälliköille sekä kiinteistö- ja rakennusyhtiöiden edustajille. Tapaamisen pääaiheena ovat asuntopolitiikan paikalliset strategiat.
STT-IKK
6.10.2000
