"Katastrofin ainekset olemassa"
Nopeasti lisääntyvä mustalaisväestö arka aihe EU:n itäisissä hakijamaissa
Vähemmistöt, etenkin mustalaiset, näyttävät olevan aiheena tabu EU:n jäseniksi pyrkivissä itäisen Keski-Euroopan maissa.Kukaan viranomaisten edustaja ei halua puhua mustalaisista Tshekin pääkaupungissa Prahassa vierailevalle toimittajajoukolle.
Myös toisessa hakijamaassa, Unkarissa, Keski-Euroopan unkarilaisvähemmistöjen asioita hoitava viranomainen kieltäytyy tiukasti lausumasta sanaakaan mustalaisista.
Tshekistä, Slovakiasta ja Puolasta on lähtenyt tänä vuonna joukoittain mustalaisia eli romaneja turvapaikanhakuun muualle Eurooppaan, muun muassa Suomeen.
Unkarin romanien johtajat ovat uhanneet organisoida joukkopaon, ja mustalaiset ovat alkaneet liikehtiä myös Romaniassa ja Bulgariassa.
Syrjintä, pahoinpitelyt, työttömyys ja surkeat asuinolot ovat mustalaisten arkea kaikkialla keskisessä Itä-Euroopassa. Runsaan 10 miljoonan asukkaan Tshekki on ollut väestörakenteeltaan varsin yhtenäinen valtio toisen maailmansodan jälkeen.
Natsit tappoivat sodan aikana valtaosan juutalaisista ja mustalaisista, ja 2,2 miljoonaa saksalaista karkotettiin silloisesta Tshekkoslovakiasta.
Katastrofin ainekset
Nykyisessä Tshekin tasavallassa asuu 300 000-500 000 mustalaista, jotka ovat pääosin muuttaneet sinne naapurimaista.
Myös 5-miljoonaisessa Slovakiassa mustalaisia on puolisen miljoonaa eli peräti kymmenisen prosenttia väestöstä. Mustalaisväestö lisääntyy paljon muuta väestöä nopeammin.
- Mustalaisilla on paljon lapsia. Ongelma ei näin ollen häviä mihinkään, vaan kaikki katastrofin ainekset ovat olemassa, arvioi Prahassa pitkään asunut ulkomainen vähemmistöjen tutkija ja toimittaja, joka haluaa esiintyä nimettömänä.
Hän huomauttaa, että itäisen Keski-Euroopan alueella asuu kaikkiaan viitisen miljoonaa mustalaista, jotka muuttavat usein maasta toiseen.
Hänen mielestään asian tulisi kiinnostaa myös EU:ta, sillä itäisen Keski-Euroopan maiden liittyminen aikanaan Schengenin sopimukseen merkitsee väistämättä, että osa romaneistakin muuttaa paremman elintason perään.
Myös slovakialainen apulaisprofessori, joka haluaa hänkin esiintyä nimettömänä, luonnehtii mustalaisten asuinoloja "katastrofaalisiksi"; usein mustalaisten yhdyskunnista puuttuu sekä vesi että sähkö muista mukavuuksista puhumattakaan.
Kommunismin aikakaudella valtaosa mustalaisista oli, kuten nykyisinkin, työttömiä. Monille maksettiin vammaiseläkettä, koska heidät oli luokiteltu vajaamielisiksi. Tästä leimasta on ollut vaikea päästä eroon.
Tshekkoslovakiassa mustalaisille tarjottiin kommunismin aikana talonrakennuslainoja, mutta aloilleen asettuminen ei heitä kiinnostanut. Myös yritykset siirtää heitä asumaan kerrostaloihin epäonnistuivat suurimmaksi osaksi.
Viha yltyy
Neljä vuotta sitten Tshekissä tehty mielipidekysely kertoi, että peräti 22 prosenttia tshekeistä haluaisi antaa skinheadien toimia maassa nykyistä vapaammin.
Muukalais- ja rotuvihan kasvusta kertoo sekin, että varsinkin nuoret ovat Slovakiassa tehtyjen kyselyjen mukaan entistä suvaitsemattomampia.
Vähemmistöjen oloihin perehtynyt tutkija sanoo, etteivät tshekit pidä siitä, että mustalaisten olojen kohentamiseen käytetään yhteisiä varoja.
Tutkijan mukaan keskivertotshekki torjuu auttamisen tyyliin "Katsokaa nyt, miten mustalaiset elävät: he ovat alkoholisteja, ketjupolttajia ja uhkapelureita".
Väestön viha näyttää vain yltyvän, kun hallitus suuntaa huomiotaan mustalaisiin. Hallituksessa istuu kyllä koko joukko liberaaleja, mutta heillä ei ole juuri keinoja muukalaisvihan kitkemiseen.
Mustalaiset puolestaan kaihtavat viranomaisia. Heillä on huonoja kokemuksia kaikenlaisesta rekisteröitymisestä; merkitsihän se sodan aikana myöhemmin siirtoa keskitysleiriin.
Tshekin parlamentissa mustalaisilla on yksi ainut edustaja, nuori nainen nimeltään Monika Horakova. Hänet valittiin sosialidemokraattien listalta.
Mustalaisten asioiden hoitoa vaikeuttaa myös se, että he ovat keskenään eripuraisia. Esimerkiksi Slovakiassa mustalaisilla on peräti 70 erilaista puoluetta ja järjestöä.
STT-MH
6.10.2000
