Romania ja Unkari tähtäävät EU-jäsenyyteen vuosina 2007 ja 2003
Naapurimaat Romania ja Unkari edustavat EU:n jäsenehdokkaiden joukossa kahta ääripäätä. Unkari kuuluu ehdokkaiden terävimpään kärkeen ja toivoo pääsevänsä jäseneksi jo 2003. Romania on vasta aloittanut neuvottelut ja ilmoittaa tavoitteekseen vuoden 2007.Kummankaan maan suunnitelman toteutumisesta ei ole takeita.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vierailee molemmissa maissa kuluvalla viikolla. Keskustelujen pääaiheena on EU:n laajentuminen.
Unkari on edennyt kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen aikana hyvin. Maa on jo usean vuoden ajan kerännyt enemmän ulkomaisia investointeja kuin mikään muu hakijamaa.
Budapestissa kasvaa kuitenkin huoli siitä, että EU:n sisäinen tilanne hidastaa Unkarin pääsyä unionin jäseneksi.
Budapestissa vieraillut Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüssel vakuutti, ettei ainakaan Itävalta aio hidastaa laajentumista, vaikka Schüsselin hallituskumppani, äärioikeistolainen vapauspuolue on vastustanut EU:n laajentumista.
Unkari ei ole lähtenyt mukaan EU-maiden boikottitoimiin - pääministeri Viktor Orban huomautti, ettei Unkarilla ole muuta mahdollisuutta pitää yhteyttä Itävaltaan kuin kahdenvälisesti.
Romania yksimielinen
Menestyvään Unkariin verrattuna Romania kärsii imago-ongelmasta. Maa ei ole saanut juuri kansainvälisiä suuria investointeja, ja sen julkista kuvaa haittaavat ympäristöongelmat, orpokotien yhä surkea tila, romanien asema, korruptio ja rikollisuus.
Romania aloitti EU-neuvottelunsa vasta tänä keväänä. Neuvotteluissa on alettu käsitellä viittä yhteensä 31 aiheesta, vähemmän kuin kenenkään muun hakijamaan kanssa.
Pyrkimystä EU:n ja Naton jäseneksi kannatetaan silti yli puoluerajojen, vaikka tavoite on kaukana. Suunnan ei odoteta muuttuvan, vaikka entiset kommunistit todennäköisesti voittavat marraskuussa pidettävät parlamenttivaalit. Kansalaiset ovat kyllästyneitä ostovoimansa jatkuvaan laskuun.
Taloudellisesti Romania on Euroopan heikoimpia maita, mutta tänä vuonna talouskasvun odotetaan nousevan jo plussan puolelle. Takana on kolme vuotta talouden supistumista. Verrattuna EU:n keskiarvoon Romanian bruttokansantuote jää 32 prosenttiin, ilmoitti Eurostat äskettäin.
Maan taloutta rasittavat suuret tappiolliset valtionyritykset. Yksityistäminen ei ole juuri edistynyt ja vahva ay-liike on saanut suuryritysten saneraausyritykset pysähtymään.
Romania toivoo nyt saavansa uutta rahoitusta kansainvälisiltä rahoittajilta; kansainvälinen valuuttarahasto IMF harkitsee parhaillaan jo sovitun lainapaketin uusien osien vapauttamista. IMF:n siunaus avaisi myös muiden rahoittajien, EU:n ja Maailmanpankin rahahanat.
Toiveikkuutta lisäsi se, että tämän vuoden budjetti saatiin viimein hyväksyttyä viime keskiviikkona. Romania on myös hyväksynyt nelivuotisen ohjelman talouden uudistamiseksi ja vakauttamiseksi. Ohjelmalla on kaikkien parlamenttipuolueiden tuki, mutta sitä on arvosteltu liian ylimalkaiseksi.
STT-IKK
5.5.2000
