Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Paperiteollisuuden jätevedet vaikuttavat yhä kaloihin



Vaikka suomalaisen paperiteollisuuden jätevesipäästöt ovat merkittävästi vähentyneet vuosikymmenen kuluessa, ne heikentävät yhä kalojen elinoloja.


Tutkija Aarno Karelsin mukaan tehtaiden aiempi ja nykyinen saastekuormitus vaikuttaa ahvenen ja hieman vähemmän särjenkin lisääntymiskuntoon, hormonisäätelyyn, sukurauhasten kokoon ja hedelmällisyyteen.

- Ei kuitenkaan niin paljon, etteikö niitä voisi esimerkiksi syödä, tutkija suhteuttaa.

Karelsin väitöskirja sellu- ja paperitehtaiden ympäristövaikutuksista kaloille tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina.

Karels on tutkinut kalojen kuntoa ja lisääntymistä kolmen Etelä-Saimaalla toimivan sellu- ja paperitehtaan alapuolisissa vesissä.

Joutsenon ja Lappeenrannan tehtaat käyttivät tutkittuna aikana klooritonta sellun valkaisua ja niiden jätevedet käsiteltiin aktiivilietteellä. Jätevesialtistuksen osoittimet olivat tehtaiden lähialueiden kaloissa lähes samalla tasolla kuin vertailualueen kaloissa.


Tilanne parantunut

- Jätevesitilanne on todellakin paljon parempi kuin kymmenen vuotta sitten, mutta edelleen veteen joutuu yhdisteitä, jotka vaikuttavat kaloihin, Karels toteaa.

Tutkittujen kalojen sapen hartsihappopitoisuudet esimerkiksi olivat 10-90-kertaisia. Kaloista mitattiin alentuneita sukupuolihormonitasoja ja tehtaiden alapuolisten vesien naarasahventen sukurauhaset olivat pienempiä ja hedelmällisyys heikompi kuin vertailualueiden kaloilla.

Jätevesille alttiiden kalojen suurempi maksa kertoi kalojen energia-aineenvaihdunnan tai ravitsemustilan muutoksista.

Kalaa oli eniten 5-15 kilometrin etäisyydellä tehtaista. Pienimmillään kalojen määrä oli parin kilometrin tuntumassa tehtaalta. Jätevesien vaikutusalueilla havaittiin salakkaa ja kiiskeä, mutta muikku, siika ja mutu pysyttelivät kauempana.

- Muikku ja siika ovat kuitenkin palanneet lähemmäksi tehdasta, Karels mainitsee.

Hänen tutkimuksensa on osa professori Aimo Oikarin johtamaa laajaa ekotoksikologian tutkimushanketta Etelä-Saimaalla 1995-98, jota myös metsäteollisuus on tukenut.

- Meillä on ollut hyvä yhteistyö teollisuuden kanssa. Suomalainen paperiteollisuuden puhdistus- ja valkaisumenetelmät ovat kansainvälisessä vertailussa huipputasoa. Suljetut prosessit ovat kuitenkin vielä kaukana, Karels arvioi.

STT-IKK
5.5.2000


Kotimaa -sivulle