Kolmannen sukupolven UMTS tarvitsee lisätaajuuksia
Kädenvääntö radiotaajuuksien jaosta alkaa Istanbulissa
Maailman radiotaajuuksien jaosta eri käyttäjien kesken odotetaan kuumaa keskustelua Istanbulissa ensi viikolla alkavassa Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n radiotaajuuskonferenssissa.
Kesäkuun alkuun jatkuvassa
konferenssissa päätetään radiotaajuuksien tulevasta käytöstä.
ITU:n päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten
Suomessa tulevaisuudessa riittää radiotaajuuksia
tietoyhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin.
Suurimmat kiistat koskevat laajakaistaisen kolmannen
sukupolven matkaviestinnän sekä viestintä- ja
navigointisatelliittien tarvitsemien radiotaajuuksien jakamista.
Yhteisten maailmanlaajuisten taajuuksien käyttö kaikissa
maissa on tärkeä edellytys kattavan ja globaalin
UMTS-matkapuhelinjärjestelmän syntymiselle.
Kolmannen sukupolven matkapuhelimien käyttöön varattiin
vuoden 1992 radiokonferenssissa yhteensä 230 megahertziä
radiokaistaa. Määrä perustui pääosin puheliikenteen
kehitysarvioon ja on osoittautunut liian pieneksi. Neuvotteluja
käydään nyt vielä 160 megahertzin lisäkaistan varaamisesta
UMTSille, josta ITU:ssa käytetään nimeä IMT-2000.
Yksimielisyyden löytäminen kolmannen sukupolven globaalista
taajuusjaosta on ITU:n radioviestintätoimiston johtajan Robert W. Jonesin mukaan osoittautunut hyvin vaikeaksi. Syynä tähän
on monissa maissa kaistojen käyttö muihin palveluihin kuten
televisio- ja radiolähetyksiin, ilmailun navigointiin, säätutkissa,
kiinteissä langattomissa verkoissa tai muihin tarkoituksiin.
- Yksimielisyyden puuttuminen ei estäisi maita kansallisesti
varaamasta taajuusalueita kolmannen sukupolven
matkaviestimille. Se johtaisi kuitenkin päätelaitteiden
kallistumiseen, koska niihin pitäisi rakentaa monimutkaisemmat
järjestelmät eri taajuusalueita varten sanoi Jones.
Löytyykö Euroopan Galileolle kaistaa?
Ennakkoon hyvin vaikeaksi on osoittautunut myös
satelliittijärjestelmien kasvavan taajuustarpeen tyydyttäminen.
Satelliittinavigointijärjestelmien taajuuksien jako on elintärkeä
Euroopan unionille, jonka oman
Galileo-satelliittinavigointijärjestelmän tarvitsemista
radiotaajuuksista on käyty tiukkoja neuvotteluja jo useiden
vuosien ajan.
Galileon rakentamispäätös on määrä tehdä ensi joulukuussa.
Järjestelmä tulee EU:n suunnitelmien mukaan käyttöön
vuodesta 2005 alkaen. Täydessä käytössä Galileo-järjestelmä
olisi vuonna 2008. Galileon suunnitteluvaihe alkoi viime kesänä.
Siviilikäyttöön suunniteltu Galileo luo Euroopalle oman
itsenäisen satelliittipaikkajärjestelmän. Se vapauttaa EU-maat
riippuvuudesta Yhdysvaltain GPS-järjestelmästä ja haastaa sen
kaupallisesti.
Nykyiset satelliittitaajuudet eivät Telehallintokeskuksen
taajuusyksikön päällikön Margit Huhtalan mukaan riitä kaikille
suunnitteilla oleville satelliittijärjestelmille.
Uhkana on, että
Suomessa käytössä olevia taajuuksia siirretään osittain
satelliittikäyttöön, mikä vaarantaisi taajuuksien maanpäällisen
käytön riittävyyden. Se söisi esimerkiksi ilmailun navigoinnin,
meteorologian, kiinteiden radiolinkkien ja yritysten
radiopuhelinverkkojen taajuuskaistoja.
Matkaviestintä Suomelle tärkeä
Tulevaisuudessa taloudellisesti lupaavimpien matkaviestinnän ja
satelliittipalvelujen radiotaajuuksien jaossa monet keskeiset
kiistat ovat Yhdysvaltain ja EU:n välisiä. Euroopassa ei
yksituumaisuutta monesta EU:n keskeisestä tavoitteesta ole
ennen Istanbulin konferenssia löytynyt myöskään Venäjän
kanssa.
Taloudelliset panokset uusien järjestelmien kehittämisessä ovat
huomattavan suuria. Esimerkiksi matkaviestinnän jatkuvasti
kasvavista markkinoista antaa kuvan se, että UMTS Forum
arvioi matkapuhelimien käyttäjien määrän nousevan vuonna
2010 jo yli 2 miljardiin.
Kuluttajien kannalta globaalit
järjestelmät ovat toivottavia. Ne jäävät kuitenkin usein
suurten maiden kansallisten etunäkökohtien varjoon.
Niukoista taajuusvaroista ovat kiinnostuneita myös radio- ja
televisioyhtiöt ja monia uusia satelliittiviestinnän muotoja
kehittävät yritykset. Oman lisävärinsä neuvotteluihin tuovat
maakohtaisesti varatut perustaajuudet. Vapaita taajuuksia
haluaisivat käyttöönsä monet laajempaa maantieteellistä
satelliittikatetta tavoittelevat kaupalliset yrittäjät.
Huhtalan mukaan Suomen kannalta tärkeimmät ratkaisut
koskevat kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmien ja
muiden laajakaistaisten maanpäällisten radiojärjestelmien
lisätaajuuksia. Satelliittijärjestelmien käyttöön ei Huhtalan
mukaan saa siirtää kohtuuttoman suurta määrää muussa
käytössä olevia radiotaajuuksia.
Radiotaajuuksista on jatkuva pula
Radiotaajuuksien jako on maailmanlaajuisesti teknisesti ja
taloudellisesti elintärkeä kysymys kaikille maille. Radioaalloille
mahtuu vain rajallinen määrä liikennettä, josta kilpailevat yhä
useammat käyttäjät.
Yhdellä taajuusalueella voi yleensä olla
vain yksi käyttö, koska päällekkäinen toiminta johtaisi häiriöihin
ja estäisi järjestelmien käytön.
- Radiotaajuuksien saatavuus ja riittävyys ohjaavat
langattoman tietoyhteiskunnan kehityksen suuntaa ja
nopeutta, sanoi Huhtala.
Jo nyt on hänen mukaansa
nähtävissä, että kolmannen sukupolven matkaviestintään
varatut taajuudet eivät riitä, vaan niitä tarvitaan lisää heti
vuosikymmenen puolivälin jälkeen.
Suomen johtamassa työryhmässä on laadittu konferenssille
yhteinen eurooppalainen ehdotus UMTS:n lisätaajuuskaistaksi.
Ehdotukseen on sitoutunut tähän mennessä 25 Euroopan
maata.
Lisää taajuuksia tarvitaan myös laajakaistaisille kiinteille
radiojärjestelmille, joiden avulla hoidetaan yleisten
televerkkojen yhteyksiä ja voidaan tarjota nopeita data- ja
multimediayhteyksiä suoraan kuluttajien koteihin.
Tietoyhteiskuntakehityksen kannalta tärkeistä taajuusasioista
on Huhtalan mukaan odotettavissa äärimmäisen kiivas taistelu,
sillä monet maat ovat ilmoittaneet vastustavansa ainakin osaa
Euroopan keskeisistä ehdotuksista.
- Ennakolta on mahdotonta
arvioida, toteutuvatko esimerkiksi EU:n
tietoyhteiskuntakehityksen kannalta oleelliset tavoitteet, hän
sanoi.
STT-IKK
5.5.2000
Talous -sivulle
|