Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti
Sri Lankan poikkeustilaa kiristetään
Sri Lankan hallitus on kiristämässä entisestään maassa voimassa olevaa poikkeustilaa, kertoivat Sri Lankan viranomaiset torstaina. Uusista toimista päätettiin presidentti Chandrika Kumaratungan johtamassa hallituksen istunnossa.
Hallituksen edustajan mukaan maassa käynnistetään liikekannallepano ja kaikki vähemmän tarpeelliset kehityshankkeet pannaan jäihin kolmeksi kuukaudeksi. Niistä hallitukselle jäävä raha käytetään taisteluun tamilien LTTE-liikettä vastaan.
Samalla hallitus päätti ryhtyä sensuroimaan pääkaupungissa Colombossa toimivaa ulkomaista lehdistöä. - Tarkoituksemme on, että Colombosta lähtevät uutiset olisivat tasapuolisia ja niissä kerrottaisiin myös meidän versiomme, sensuuriviraston edustaja sanoi.
Hallituksen lehti Daily News kertoi, että hallitus voi uusien määräyksien nojalla lisäksi julistaa kielletyksi "kaikenlaisen toiminnan, jonka tavoitteena on terrorismin edistäminen ja ihmisten tavanomaisen elämän häirintä".
Sri Lankan hallituksen arvioidaan olevan nyt pahemmassa ahdingossa kuin kertaakaan aiemmin 17 vuotta jatkuneessa sisällissodassa tamilien LTTE-liikettä vastaan. Viime aikoina hallituksen joukot ovat kärsineet useita vastoinkäymisiä taisteluissa LTTE:tä vastaan.
LTTE on käynyt sissisotaa itsenäisen tamilivaltion perustamiseksi Sri Lankan pohjoisosaan. Taisteluissa on saanut surmansa yli 55 000 ihmistä.
Venäjällä surmattu 120 toimittajaa vuoden 1991 jälkeen
Yli 120 venäläistoimittajaa on surmattu Venäjällä vuoden 1991 joulukuun jälkeen, Venäjän tiedotusvälineiden asemaa seuraava järjestö kertoi keskiviikkona, Maailman lehdistönvapauden päivänä.
- Viime vuonna surmattiin seitsemän toimittajaa, heistä neljä Tshetsheniassa. Tänä vuonna on surmattu kaksi toimittajaa, Avoimuuden puolustussäätiö -järjestön edustaja Oleg Panfilov kertoi.
Kansainvälisen lehdistöinstituutin IPI:n hiljattain ilmestyneen katsauksen mukaan viime vuosi oli yksi journalismin historian synkimmistä: 87 toimittajaa ja viestinten muuta työntekijää sai surmansa tai murhattiin.
Heistä 16 menehtyi, kun NATO teki pommi-iskun Serbian tv-keskukseen Belgradissa huhtikuussa. Jugoslaviassa kuoli kaikkiaan 25 viestinten työntekijää.
Afrikkalaisen Sierra Leonen sisällissota vaati kymmenen viestinten työntekijän hengen, ja Kolumbiassa kuoli seitsemän toimittajaa. Turkki puolestaan on IPI:n raportin mukaan vanginnut toimittajia enemmän kuin mikään muu maa maailmassa.
Entinen ministeri ehdolle presidentiksi Unkarissa
Lakitieteen professori ja entinen ministeri Ferenc Madl, 69, on valittu Unkarin keskustaoikeistolaisen hallituksen presidenttiehdokkaaksi. Unkarin parlamentti valitsee täydet kaksi kautta palvelleelle presidentti Arpad Gönczille, 78, seuraajan kesäkuun lopussa tai viimeistään heinäkuun alussa.
Puolueisiin sitoutumaton Madl työskenteli Jozsef Antallin hallituksessa mm. opetusministerinä 1990-luvun alkuvuosina. Antallin hallitus oli ensimmäinen demokraattisesti valittu hallitus Unkarissa järjestelmän vaihdoksen jälkeen. Madl oli ehdokkaana myös vuoden 1995 presidentinvaalissa.
Pääministeri Viktor Orban ja pienemmän hallituskumppanin, pientalonpoikien (FKgP) puheenjohtaja Jozsef Torgyan luonnehtivat Madlin nimittämistä viisaaksi ja kaukonäköiseksi ratkaisuksi ja Madlia ehdokkaaksi, joka nauttii täysin kahden hallituspuolueen luottamusta.
Madlin ehdokkuus yllätti opposition, ja esimerkiksi sosialistinen puolue ilmoitti vielä harkitsevansa kantaansa. Pieni äärikansallinen MIEP sen sijaan ilmoitti heti tuoreeltaan, ettei se tue Madlin valintaa parlamentissa tämän "antallilaisen" taustan takia.
Madlin mahdollisuudet tulla valituksi ovat suuret, sillä hänen uskotaan saavan taakseen tarvittavan yksinkertaisen enemmistön viimeistään kolmannella äänestyskierroksella.
NATO-jäsenyys ei kiinnosta Färsaaria
Färsaaret ilmoitti tiistaina emämaalleen Tanskalle, ettei maa ole kiinnostunut NATO-jäsenyydestä, mikäli se tulevaisuudessa itsenäistyy, uutistoimisto Ritzau kertoi.
Saarten itsenäisyysmielisen hallituksen mukaan Färsaaret pyrkisi kuitenkin mukaan NATO:n rauhankumppanuusohjelmaan. Tanska ja Färsaaret käyvät parhaillaan neuvotteluja saarten tulevaisuudesta.
Tanskan pääministeri Poul Nyrup Rasmussenin mukaan Tanska on valmis myöntämään Färsaarille itsenäisyyden, mikäli saarten asukkaat sitä haluavat. Viimeisimpien mielipidekyselyjen mukaan saarelaisista vain hieman vajaa puolet kannattaa eroa emämaasta.
Färsaarten 45 000 asukasta saavat toimeentulonsa pääasiassa kalastuksesta. Öljynporaustoiminnan aloittamista kaavaillaan ensi vuodelle.
Liettua lupasi sulkea toisen Ignalinan reaktoreista 2005
Liettuan parlamentti päätti tiistai-iltana, että Ignalinan ydinvoimalan toinen reaktori pysäytetään lopullisesti viimeistään 1. tammikuuta 2005. Ehdotuksen puolesta äänesti 67 edustajaa, ja sitä vastusti 25.
Länsimaat ovat vaatineet Tshernobyl-tyyppisen voimalan molempien reaktorien sulkemista ennen kuin Liettua voidaan ottaa EU:n jäseneksi.
Liettua tuottaa 80 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ydinvoimalla. Ignalinan sulkemista vastustavat kansanedustajat vaativat EU:lta lisää taloudellista tukea ehtona voimalan lopulliselle sulkemiselle.
Kolumbialaisvankilasta löytyi läjäpäin aseita ja satoja prostituoituja
Kolumbian poliisi palautti viikonloppuna järjestyksen maan suurimpaan vankilaan, jossa vangit ovat viettäneet perin makeaa elämää.
Poliisin tekemässä ratsiassa vankilasta löytyi mm. yksityinen sauna ja kuntosali, viinankeittimöitä, huumeita ja rottweiler-koiria, joita vangit olivat pitäneet lemmikkeinään. Aseita oli joka paikassa.
Poliisi löysi myös pelkästään miehille tarkoitetusta rangaistuslaitoksesta peräti 511 naista - mitä ilmeisimmin muutaman päivän työkeikoilla vankilassa majailevia prostituoituja.
Vangit olivat pyörittäneet rikollista toimintaa
selleihin piilottamiensa radioiden, kännyköiden ja
tietokoneiden avulla.
- Jokaisessa seinässä oli valetiili, jonka takana oli
radio, ase, marihuanaa tai ammuksia,
poliisipäällikkö Rosso Jose Serrano kertoi.
Erään asukkaan, vasemmistokapinallisten johtajan, sellistä löytyi sauna ja yksityinen kuntosali.
Ratsiassa löytyi myös 35 ampuma-asetta, joiden joukossa oli kaksi Kalashikov-rynnäkkökivääriä, neljä kiloa räjähteitä, puukkoja ja kranaatteja. Isku tehtiin viime torstaina vankilassa puhjenneen kahakan vuoksi. Rikollisjengien välisessä yhteenotossa kuoli 25 vankia.
Raportti: Uskonnonvapaus vaarassa Venäjällä
Uskonnonvapaus on lähitulevaisuudessa merkittävästi vaarantumassa Venäjällä, Yhdysvaltain kongressin asettama Kansainvälinen uskonnonvapauskomissio totesi maanantaina.
Komission mukaan Yhdysvaltojen pitäisi tarkkailla Venäjällä tapahtuvaa kehitystä.
Vuonna 1998 perustettu komissio sanoi ensimmäisessä antamassaan vuosiraportissa, että Venäjän vuoden 1997 uskontolaki oli "merkittävä askel taaksepäin".
Laki tekee uusien, usein aggressiivisesti toimivien uskonnollisten järjestöjen toiminnan vaikeammaksi pakottamalla ne rekisteröitymään.
Raportin mukaan laki luo uskonnollisten järjestöjen hierarkian ja rajoittaa tehokkaasti uusien, pienien ja ulkomaisten uskonnollisten yhteisöjen toimintaa.
Komissio pitää hälyttävimpänä asiana maan presidentiksi valitun Vladimir Putinin antamaa asetusta, joka pidentää rekisteröitymisen määräaikaa tämän vuoden loppuun, mutta kieltää rekisteröitymättömät kirkkokunnat.
Viranomaiset ovat hylänneet epäsuosittujen uskonnollisten ryhmien rekisteröitymisanomuksia saadakseen järjestöt kielletyiksi, raportissa todetaan.
Koonnut: IA
5.5.2000
