Puolustus syytti palestiinalaisia

Lockerbie-oikeudenkäynti alkoi

Skotlantilaisen Lockerbien yllä tehdystä pommi-iskusta syytetyt Abdel Basset al-Megrahi, 48, ja Al-Amin Khalifa Fatima, 44, aikovat asianajajiensa mukaan esittää todisteita kahden palestiinalaisryhmän syyllisyydestä.

Nämä ovat Syyrian tukema Palestiinan vapautuksen kansanrintama - yleisjohto (PFLP-GC) ja jokseenkin tuntematon Palestiinan kansan taistelurintama (PPSF).

Puolustus mainitsi myös joukon yksityishenkilöitä, mm. PFLP-GC:hen kuuluvan libanonilaisen Abu Talbin, joka istuu ruotsalaisessa vankilassa terrorismista syytettynä.

Megrahi ja Fahima kuuntelivat tarkkaavaisina, kun heille luettiin syytekirjelmä arabian kielelle käännettynä. Miehiä syytetään murhasta, salaliitosta ja lentoturvallisuusmääräysten rikkomisesta. He ovat kiistäneet syyllisyytensä jumbokoneen räjäyttämiseen 21. joulukuuta 1988.

Oikeudenkäynnissä noudatetaan Skotlannin lakeja. Oikeutta käydään entisessä Yhdysvaltain sotilastukikohdassa Camp Zeistissa, joka on julistettu "Skotlannin maaperäksi" ja jota valvovat skottipoliisit. Libya ei halunnut luovuttaa kansalaisiaan Skotlantiin tai Yhdysvaltoihin.

Syyttäjien mukaan syytetyt piilottivat kasettisoittimeen kätkettyjä muoviräjähteitä ja sveitsiläisvalmisteisen ajastimen Maltasta Frankfurtiin lähetettyyn matkalaukkuun, joka siirrettiin myöhemmin tuhoon tuomittuun Pan Amin jumboon Lontoossa. Libyalaismiehet toimivat tuolloin Libyan salaisen palvelun agentteina Maltassa.

Syytetyt ovat kiistäneet toimineensa agentteina. He sanovat olleensa vain Libyan lentoyhtiön palveluksessa. Oikeudenkäynnin arvellaan kestävän ainakin vuoden päivät.

Gaddafi kiisti osallisuutensa

Megrahi ja Fatima ovat olleet telkien takana Camp Zeistissa viime vuoden huhtikuusta asti, jolloin Libyan johtaja Muammar Gaddafi suostui viimein luovuttamaan heidät oikeudenkäyntiä varten vuosia kestäneen kansainvälisen painostuksen jälkeen.

Hieman ennen oikeudenkäynnin alkua antamassaan haastattelussa Gaddafi torjui "järjettömänä" ajatuksen, että hän olisi määrännyt miehet räjäyttämään lentokoneen.

Gaddafi sanoi brittiläiselle Sky-televisiolle, että hänen hallituksellaan ei ole mitään osuutta tapahtumiin ja että syytettyinä olevat miehet kantavat koko vastuun iskusta, jos heidät todetaan syyllisiksi.

Oikeudenkäyntiä on saapunut seuraamaan myös floridalainen Bruce Smith, joka menetti Lockerbien iskussa vaimonsa Ingridin. Hänen mielestään oikeuteen tuodut miehet ovat pikkutekijöitä.

- Oikeus toteutuisi, jos syytettyjen penkillä olisi Libyan hallitus näiden vähäpätöisten agenttien sijaan, Smith sanoi toimittajille.

Lockerbien terrori-iskuun liittyvät tärkeimmät päivämäärät

Skotlannin lounaiskolkassa sijaitsevasta Lockerbien pikkukaupung ista tuli surullisen kuuluisa joulun alla yli yksitoista vuotta sitten. Seuraavassa pommi-iskuun liittyvät tärkeimmät tapahtumat:
• 21. joulukuuta 1988: Amerikkalaisen Pan Am -yhtiön jumbokone räjähtää Lockerbien yllä. Kaikki 259 koneessa ollutta saavat surmansa. Lisäksi terrori-iskussa kuolee yksitoista Lockerbien asukasta. Uhrien joukossa on 189 amerikkalaista, 44 brittiä sekä parinkymmenen muun maan kansalaisia.

• 14. marraskuuta 1991: Yhdysvallat ja Britannia syyttävät iskusta Libyan salaisen palvelun agentteina pitämiään Abdel Basset al-Megrahia ja Al-Amin Khalifa Fatimaa. Heidän sanotaan joko asettaneen pommin itse tai ainakin osallistuneen iskun järjestämiseen. Libya kiistää osallisuutensa.

• 23. maaliskuuta 1992: Libyan YK-lähettiläs lupaa, että epäillyt luovutetaan Arabiliitolle. Länsimaat torjuvat luovutukseen liittyvät ehdot.

• 31. maaliskuuta 1992: YK:n turvallisuusneuvosto vaatii pakotteiden uhalla Libyaa luovuttamaan epäillyt huhtikuun puoliväliin mennessä.

• 15. huhtikuuta 1992: YK:n pakotteet tulevat voimaan. Lentoyhteydet Libyaan katkaistaan eikä maahan saa viedä aseita.

• 30. huhtikuuta 1992: Libyan johtaja Muammar Gaddafi ilmoittaa, ettei epäiltyjä luovuteta, mutta nämä voivat halutessaan itse antautua.

• 24. kesäkuuta 1992: Libyan kansankongressi sanoo julkilausumassaan, että epäillyt voidaan asettaa oikeuden eteen "oikeudenmukaisessa ja tasapuolisessa" tuomioistuimessa, jonka työtä valvoisi joko YK tai Arabiliitto.

• 29. syyskuuta 1993: Libya ilmoittaa, ettei se enää vastusta epäiltyjen asettamista oikeuteen Skotlannissa, mutta jättää päätöksenteon epäillyille itselleen.

• 11. marraskuuta 1993: YK:n turvallisuusneuvosto tiukentaa Libyan vastaisia pakotteita.

• 23. maaliskuuta 1995: Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI tarjoaa neljän miljoonan dollarin palkkion tiedoista, jotka johtavat epäiltyjen pidättämiseen.

• 22. kesäkuuta 1996: Gaddafi uhmaa YK:n lentokieltoa ja lentää arabimaiden kokoukseen Kairoon.

• 25. syyskuuta 1997: Yhdysvallat ja Britannia torjuvat Afrikan maiden ja Venäjän johtajien ehdotuksen, jonka mukaan oikeudenkäynti järjestettäisiin muualla kuin Skotlannissa tai Yhdysvalloissa.

• 21. huhtikuuta 1998: Epäiltyjen asianajaja kertoo päässeensä uhrien omaisten kanssa sopuun siitä, että oikeudenkäynti voidaan järjestää Hollannin maaperällä Skotlannin lakeja noudattaen.

• 21. heinäkuuta 1998: Britannia ja Yhdysvallat hyväksyvät oikeudenkäynnin pitämisen Hollannissa.

• 19. maaliskuuta 1999: Saudi-Arabian kuninkaan Fahdin ja Etelä-Afrikan presidentin Nelson Mandelan väliintulon jälkeen Libya lupaa luovuttaa epäillyt 6:nteen huhtikuuta mennessä.

• 5. huhtikuuta 1999: Epäillyt luovutetaan ja lennätetään Hollantiin. YK keskeyttää myöhemmin Libyan vastaiset pakotteet.

Ulkomaat -sivulle