Ylivelkaantuminen koettelee nuorten kotitalouksia
Ylivelkaisten kotitalouksien määrä on kasvanut selvästi laman jälkeen. Erityisen velkaantuneita ovat nuorten kotitaloudet. Vuonna 1997 jo kolmannes kaikista ylivelkaantuneista oli 30-vuotiaita tai sitä nuorempia. Nuorten velkataakkaa ovat lisänneet opintovelat sekä muut lainat. Syitä nuorten velkaantumiseen ovat myös työmarkkinoiden epävakaisuus ja työttömyys.
Matti Heikkilän ja Jouko Karjalaisen toimittamassa teoksessa Köyhyys ja hyvinvointivaltion murros analysoidaan suomalaista köyhyyttä sekä tarkastellaan syrjäytymisen torjuntatapoja.
Teoksen mukaan velkajärjestelylain avulla on ratkaistu kaikkein raskaimmin laman kourissa velkaantuneiden ongelmia. Huomattava osa ylivelkaantuneista on kuitenkin jäänyt menettelyn ulkopuolelle.
Köyhiä enemmän kuin ennen lamaa
Heikkilän mukaan köyhiä on nyt enemmän kuin ennen lamaa, jolloin koko väestöstä köyhiksi voitiin luokitella kaksi prosenttia. Nyt köyhien määrä on tulojen perusteella neljä prosenttia.
Sosiaalisesti syrjäytyneiden määrä on 1990-luvulla kasvanut noin 20 000 hengellä.
- Köyhimpiä ryhmiä Suomessa ovat nuoret, opiskelijat ja yksinhuoltajat. Eläkeläiset ja lapsiperheet ovat nousseet tukien ansiosta pahimmasta köyhyydestä, kertoo Heikkilä.
Teoksen mukaan osa kansalaisista on vaarassa jäädä laman jälkeen pysyvään taloudelliseen ahdinkoon. Köyhyyttä lisäävät mm. ylivelkaantuminen, työsuhteiden pätkittäisyys ja sosiaaliturvan leikkaukset.
Kymmenen prosenttia toimeentulotuen varassa
Toimeentulotuen varassa elää noin kymmenen prosenttia suomalaisista, mikä on Euroopan huipputasoa.
- Noin 60 ruokapankin ruokajonoja voi pitää sosiaalipolitiikkamme avohaavana. Hyvinvointivaltio ei enää pysty hoitamaan tehtäväänsä, Heikkilä toteaa.
Jouko Kajanojan teoksessa esittämien laskelmien mukaan syrjäytyminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Yhden henkilön koko työiän kestävä syrjäytyminen työelämästä aiheuttaa noin kolmen miljoonan markan kansantulon menetyksen ja noin kahden miljoonan markan menetyksen julkiselle taloudelle.
Kirjassa puhutaan uudenlaisesta luottoyhteiskunnasta, jossa elämä ilman luottoa on tehty mahdottomaksi. Tähän sisältyy suuri riski niille, jotka eivät pääse lainkaan luottomarkkinoille.
STT-IKK
5.5.2000
