Tukilakot tulilinjalla
Tukilakot puhuttavat jälleen. Työnantajapuoli haluaisi uudistettavaan työsopimuslakiin tarkemmat säännökset myös tukilakoista, SAK:lle riittäisi työmarkkinaosapuolten oman sopimuksen tarkentaminen. Esille noussevat ainakin tukilakkojen ilmoitusajan pidentäminen ja avainryhmien oikeus tukilakkoihin.Talvisen autoliikenteen lakon jälkeen tukilakot ovat jälleen nousseet keskusteluun. Työsopimuslakia uudistettaessa on noussut vaatimuksia, joiden mukaan myös tukilakoista olisi säädettävä nykyistä selvemmin laissa.
Ulkomaankauppaministeri Kimmo Sasi totesi vappupuheessaan, että uusien, nykyistä tiukempien ja täsmällisempien sääntöjen luonti on enemmän kuin paikallaan.
- Tukilakoista ei voi tulla eräiden kovaotteisten avainryhmien keino muiden kustannuksella nostaa omaa profiiliaan ja puuttua täysin suhteettomin painostuskeinoin mitä erilaisimpiin kysymyksiin.
Tukilakoista on huolestunut myös TT.n johtaja Seppo Riski. Työnantajien mukaan avainryhmät käyttävät vapaata tuki- ja ristikkäislakko-oikeuttaan entistä herkemmin. Tukilakoista on muodostunut osa systemaattista lakkostrategiaa.
TT:n mukaan ongelmana on, että tuki- ja mielenosoituslakot ovat kokonaan lainsäädännön ulkopuolella eli niiden käyttö on täysin vapaata. Vain sellaiset lakot joiden kohteena on oma työehtosopimus ovat lainsäädännön piirissä. Toisaalta yhteiskuntamme on useasta syystä aikaisempaa haavoittuvampi avainryhmien työtaistelujen edessä, huomauttaa TT.
Työnantajien mukaan työrauhamekanismia on kehitettävä vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Valtioneuvoston tai työministeriön tulisi asettaa kolmikantatyöryhmä selvittämään lainsäädännössä olevat aukot ja epäkohdat ja tekemään tämän perusteella ehdotuksensa.
SAK ei innostu lainsäädäntöön
SAK:ssa ei nähdä tarvetta tukilakkojen rajoittamiseen lainsäädännöllä, vaan pidettäisiin sopimukset edelleen keskusjärjestöjen välisinä, toteaa SAK.n oikeudellisen linjan vastaava lakimies Jorma Rusanen.
- Mielellään pyrittäisiin keskusjärjestöjen välillä samaan pelisääntöjä toimivammiksi, ja olemme valmiit selvittämään onko 93-suositus riittävä, toteaa Rusanen.
Edellinen keskustelu tukilakoista käytiin 90-luvun alussa. Tuolloin vuoden 1993 työmarkkinaratkaisun yhteydessä sovittiin suositus SAK:n, TT:n ja palvelutyönantajien välillä, jossa tukilakkojen ennakkoilmoitusajaksi sovittiin neljä päivää.
Rusanen tähdentää että tukilakkojenkin osalta Suomi on sidottu ILO:n työtaistelutoimia koskeviin sopimuksiin. Näin esimerkiksi avainryhmien lakko-oikeuden rajoittaminen voi koskea vain yhteiskunnan toiminnalle välttämättömien ihmisten erittäin kapeaa joukkoa. Esimerkiksi lennonjohtajat ovat jo liian suuri ryhmä.
Nykylainsäädännön mukaan virkamiehillä ei ole oikeutta käydä tukilakkoon, avainryhmien lakko-oikeuden rajoittaminen tukilakkojenkin osalta voi taas törmätä ILO:n sopimuksiin. Tukilakot ovat myös sidoksissa tuettavaan lakkoon. Rusanen muistuttaa, että laittoman lakon tukeminen on sekin laitonta.
Tukilakkoriitoja ratkotaan harvoin
Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen Helsingin yliopistosta korostaa, että rajojen asettaminen tukilakoille lainsäädännön avulla on puhtaasti työmarkkinapoliittinen kysymys.
Tukilakkoon on tällä hetkellä mahdollista ryhtyä silloin, kun lakolla ei tavoitella omaa hyötyä. Työtuomioistuimessa on kuitenkin jouduttu pohtimaan sitä onko tukitoimilla ollut heijastusvaikutuksia silloin kun saman liiton toimiala antaa tukea toiselle, lakossa olevalle toimialalle. Muutamat päätökset ovat kuitenkin olleet sillä kannalla, että välillistäkään hyötyä ei ole koitunut.
Lainsäädännössä ei tukilakoille ole ilmoitusvelvollisuutta. Tiitinen korostaa, että vaikka SAK:n ja TT.n välinen sopimus suosittaa neljän päivän ilmoitusaikaa, ei se ole juridisesti sitova.
Tiitinen huomauttaa, että kahden eri liiton väliset tukitoimenpiteet ovat vuosikymmenten varrella olleet varsin harvinaisia. Tukilakko on taloudellisesti raskas toimenpide liiton jäsenille, eikä siihen sen vuoksi kovin herkästi ryhdytä. Hän ei myöskään usko, että tukilakot olisivat nyt erityisesti yleistymässä.
- Voi olla, että menee taas 10-15 vuotta ennen kuin nämä asiat taas aktualisoituu. Työtaistelutoimenpide on aina niin raskas toimenpide, ettei siihen kukaan leikin päiten ryhdy.
Tilanne maailmalla vaihtelee
Kansainvälisessä vertailussa Suomen tukilakko-oikeus ei ole vallan poikkeuksellinen. Rusanen muistuttaa, että esimerkiksi Ranskassa laaja lakko-oikeus on jo vallankumouksesta periytyvä perusoikeus.
Toisaalta Iso-Britannia rajoitti Margaret Thatcherin aikana lakko-oikeutta kieltäen muun muassa tukilakot. ILO.n sopimusten rikkominenkaan ei juuri maata ole hetkauttanut, vaikka Tony Blairin aikana rajoituksia ilmeisesti ollaankin jälleen lieventämässä.
Muissa Pohjoismaissa tilanne muistuttaa Suomea. Norjassa vaaditaan kahden viikon ilmoitusaika, Tanska edellyttää ettei primäärilakko ja sekundaarityötaistelu ole yhteenlasketulla voimalla kohtuuttomassa suhteessa tavoitteisiin ja Ruotsissa katsotaan tukitoimen laillisuus sitä todennäköisemmäksi mitä kauempana tukijoiden ja tuettavan edut ovat toisistaan.
TT:n mukaan Saksassa myötätuntolakot ovat laillisia erittäin poikkeuksellisissa tilanteissa. Alankomaissa ne ovat useimmiten oikeudessa tuomittu laittomiksi.
Itävallassa asiasta ei ole säädetty lailla, mutta ei ole ollut myöskään tarvetta, koska myötätuntolakkoja ei maan työmarkkinoilla esiinny. Italiassa ja Espanjassa tukilakot ovat laillisia, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa taas kiellettyjä.
PETE PAKARINEN
5.5.2000
