Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hevoset työllistävät monen alan taitajia



Suomen 56 000 hevosta ja ponia työllistävät päätoimisesti 4 500 ja osa-aikaisesti 9 000 ihmistä, ilmenee tuoreesta Kuopion yliopiston alaisen Hevostietokeskuksen tekemästä tutkimuksesta.


Tallit työllistävät tästä määrästä suurimman osan. Maamme 13 000 tallilla on noin 3 500 päätoimista ja reilut 6 000 osa-aikaista työntekijää.

- Ratsastuksen harrastajamäärä on kasvanut viime vuosina runsaasti, ja samalla alan yrittäjien määrä on lisääntynyt. Raviurheilun tilanne ei ole yhtä hyvä. Palkintorahat ovat laskeneet kymmenessä vuodessa 100 miljoonasta 70-80 miljoonaan markkaan, kertoo taloustutkija Ilkka Klemola. Hän on yksi Hevostalouden työvoima- ja elinkeinomerkitys -tutkimuksen tekijöistä.

- Hevosalalla kiertää vuosittain rahaa noin kolme miljardia markkaa. Arvioni mukaan tästä summasta pysyy noin puolet alalla, mikä on mielestäni ihan kiitettävää. Pelitoiminnan osuus summasta on noin kolmannes, harrastajat ja kilpailujen yleisö tuovat toisen kolmanneksen ja hevosten kierrättämä raha viimeisen kolmanneksen, Klemola kertoo.


Hevosalalla on työvoimapula

Hevosala on monipuolinen ja vaihteleva. Ratsastuskoulut palvelevat harrastajia, hoitotallit yksityisiä hevosenomistajia, ja valmennustallit kouluttavat ja kilpailuttavat kilpahevosia. Maataloudessa hevosen käyttö perinteisessä työssä on osoittanut elpymisen merkkejä, ja hevonen on yksi keskeinen vetovoimatekijä maatilamatkailussa.

Hevosvarusteliikkeet palvelevat harrastajia ja hevosenomistajia. Hevosille palveluja tarjoavat mm. eläinlääkärit, kengityssepät, hevosten hierojat ja fysioterapeutit. Siitostoiminta muodostaa oman ryhmänsä, samoin erilaiset organisaatiot ja järjestöt. Maamme yli 40 ravirataa työllistävät oman joukkonsa, kuten myös raveihin liittyvä vedonlyönti.

- Ravipuoli työllistää tällä hetkellä noin 70 prosenttia ihmisistä ja ratsupuoli loput. Etelässä ja myös Pohjois-Suomessa yritysmäinen toiminta on hieman runsaampaa kuin Väli-Suomessa, joka on kasvatukseen suuntautunutta aluetta. Noin 40 prosenttia 6 000:sta vähintään kolmen hevosen talleista tulkitaan toiminnaltaan yritysmäisiksi. Kannattavuus vaihtelee alueittain.

- Keskiarvo jää ratsastuspuolella tyydyttäväksi ja ravipuolella vain heikoksi. Paljon työvoimaa vaativilla talleilla tulos jää helposti lähelle nollaa, Klemola kertoo tutkimuksen tuloksista.


Koulutus ei vastaa tarpeita

Hevosalan koulutus ei tällä hetkellä vastaa täysin elinkeinon tarpeita, vaikka alalle on luotu runsaasti koulutuspaikkoja. Hevosyrittäjän on hallittava monia eri taitoja, ja osaavasta työvoimasta on pulaa, vaikka ala kiinnostaakin nuoria ikäluokkia. Ratsastuskouluilla on pula pätevyyden hankkineista opettajista ja ravitallit etsivät taitavia hoitaja-valmentajia.

Hevosalalla on tänä päivänä paljon kasvumahdollisuuksia. Menestys edellyttää kuitenkin tavoitteellista toimintaa ja jatkuvaa kehittämistä. Hevostalouden tulot muodostuvat pääosin hevospeleistä tulevista rahavirroista. Uusi arpajaislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Eri hevosalojen järjestöjen yhteinen tapahtuma Hevosen viikko 2000 järjestetään 13.-21. 5. Sen tavoitteena on turvata ja edistää hevosen hyvinvointia yhteiskunnassamme ja tuoda esiin hevoselinkeinoa. Hevosen viikko 2000 avataan näyttävällä hevosparaatilla läpi Helsingin keskustan. Lisäksi yli 350 järjestäjää osallistuu Hevosen viikkoon omilla paikallisilla tapahtumillaan ympäri maata.

STT-MH
5.5.2000


Kotimaa -sivulle