Sairauskulut ajavat amerikkalaisia konkursseihin
Holtiton tuhlaus ei ole välttämättä ainoa syy amerikkalaisten huikeisiin konkurssilukuihin. Vastatehty selvitys paljastaa, että yli kolmannes yksityishenkilöiden viime vuonna tekemistä konkurssihakemuksista liittyi sairauskuluihin.
Sairaalalaskut ja lääkekulut saattavat nousta Yhdysvalloissa
helposti valtaviin lukuihin yllättävän sairauden tai
onnettomuuden kohdatessa.
Ilman minkäänlaista
sairausvakuutusta on yli 40 miljoonaa amerikkalaista; uusimpien
selvityksien mukaan jopa joka kuudes amerikkalainen joutuu
tulemaan toimeen ilman sairausvakuutuksen tuomaa turvaa.
Yhdysvalloissa valtio maksaa vain erittäin vähävaraisten ja
eläkkeellä olevien sairausvakuutukset, mutta muuten systeemi
pyörii yksityisten vakuutusten varassa. Kattavat vakuutukset
ovat kuitenkin erittäin kalliita, ja niitä tarjoavat vain suurimmat
työnantajat. Valtaosalla pienyrittäjistä ei ole niihin varaa.
Kallista sairastamista
Yksi selvityksen tekijöistä on arvostetun Harvardin yliopiston
professori Elizabeth Warren. Hänen mukaansa tähän saakka on
kiinnitetty erittäin vähän huomiota siihen, mitä itseasiassa on
monien perheiden rahaongelmien taustalla.
- Tämä on
muistutus siitä, että konkurssiin ajautuneista perheistä suuri
osa on ajautunut umpikujaan sairauteen tai onnettomuuteen
liittyvien kustannusten vuoksi, hän painottaa.
Yhdysvalloissahan ensiavussa käynti ilman sairausvakuutusta
saattaa maksaa tuhansia dollareita, ja leikkaus tai synnytys
maksaa kymmeniätuhansia. Sairaalassaolon aikana jokainen
toimenpide ja lääke laskutetaan erikseen. Reseptilääkkeet
tulevat myös suunnattoman kalliiksi ilman vakuutussuojaa.
Ongelmia saattaa esiintyä myös niillä, joilla on vakuutus, sillä
se ei välttämättä kata kaikkia kuluja tai tapauksia. Useimmat
yhtiöt kieltäytyvät maksamasta kuluja, jotka johtuvat ennen
vakuutuksen voimaatuloa havaitusta sairaudesta, vaikkapa
astmasta tai sydänongelmista.
Sairauskulujen vuoksi konkurssiin ajautuneista monella onkin
olemassa jonkinlainen vakuutus.
Konkurssilaista kiistaa
Tutkimuksen tekijät toivovat, että selvityksellä olisi
jonkinlainen vaikutus valmisteilla olevaan konkurssilain
uudistukseen. Lainlaatijat kiistelevät, pitäisikö säilyttää
nykykäytäntö, jonka mukaan henkilökohtaisen konkurssien
tekijän velat pyyhitään useimmissa tapauksissa yli.
Pankit ja luottolaitokset ovat vaatineet uudistusta, jonka
mukaan konkurssiin ajautuneen pitäisi maksaa velat pois.
Kuluttajaryhmät ja perheasioista huolehtivat järjestöt sanovat
kuitenkin, että konkurssilain muutos lisäisi entisestään juuri
vähävaraisten yksinhuoltajaperheiden ahdinkoa.
Useimmin rahavaikeuksissa sairauskulujen vuoksi olivat
selvityksen mukaan ikääntyneet sekä naiset, jotka ovat
yksinhuoltajia.
Vuonna 1998 tehtiin ennätysmäärä yksityishenkilöiden
konkursseja, yli 1,4 miljoonaa. Viime vuonna luvut kääntyivät
kuitenkin hienoiseen laskuun.
STT-IKK
5.5.2000
Ulkomaat -sivulle
|