Ensimmäinen naispresidentti on maan kokeneimpia poliitikkoja
Suomen tasavallan yhdestoista presidentti ja ensimmäinen naispresidentti Tarja Halonen on maan kokeneimpia poliitikkoja, joka tuntee niin kotimaan kuviot kuin ulkopolitiikan syöverit.
Helsinkiläisen työläiskodin kasvatti on
siirtyessään helmikuun alussa tasavallan
korkeimpaan virkaan ollut ministerinä 3 243
päivää eli pitempään kuin kukaan toinen nainen.
Kaikkien aikojen ministerilistalla Halonen häviää
muutamalla sadalla päivällä K.A. Fagerholmille ja
Urho Kekkoselle.
Viime viikolla Halonen aloitti kansanedustajana
22. valtiopäivänsä, sillä hän tuli eduskunnan
jäseneksi 1979. Hän on siten myös yksi
pitkäaikaisimmista naisparlamentaarikoista.
Tasavallan presidentti Tarja Halonen syntyi
jouluaattona vuonna 1943. Hänen vanhempansa
olivat rakennustyöläinen Vieno Olavi Halonen ja
kotiavustaja Lyyli Elina Loimola.
Halonen on ollut naimisissa, mutta eronnut.
Hänellä on yksi tytär, Anna, joka opiskelee
Britanniassa. Halosen mukana Mäntyniemeen
muuttaa hänen miesystävänsä, valiokuntaneuvos
Pentti Arajärvi. Nyt Halonen ja Arajärvi asuvat
Helsingin Kalliossa samassa rapussa naapureina.
SAK:n tuella presidentiksi
Halosesta tuli sosiaalidemokraattien
presidenttiehdokas viime keväänä sen jälkeen,
kun hän pesi vastaehdokkaansa oikeusasiamies
Jacob Södermanin ja ex-kansanedustaja Pertti
Paasion SDP:n jäsenäänestyksessä.
Siihen
mentiin, kun Martti Ahtisaari ei vielä alkuvuodesta
sanonut kantaansa ehdokkaaksi lähtemiseen.
Sittemmin Ahtisaari ilmoitti, ettei lähde
jäsenäänestykseen eikä siis pyrkinyt toiselle
kaudelle.
Vaikka Halosesta tuli SDP:n ehdokas virallisesti jo
toukokuun lopussa, hänen kampanjansa lähti
liikkeelle varsin hitaasti. Jopa niin hitaasti, että
loppuvuodesta vauhtia piti panna lisää.
Halosen kampanjan onnistumiseen vaikutti
varsinkin suurimman palkansaajakeskusjärjestön
SAK:n tuki. Halonen toimi 1970-luvulla SAK:n
lakimiehenä ja sidos ammattiyhdistysliikkeeseen
on säilynyt vahvana.
Sen sijaan puoluetehtäviä
SDP:ssä Halosella ei ole juuri ollut, vaikka hän on
ollut ehdolla jopa puolueen puheenjohtajaksi.
Sorsan avustajana politiikkaan
Haloselle kertyi työtodistuksia ennen
eduskuntauraa Suomen ylioppilaskuntien liiton
sosiaalisihteerin ja pääministeri Kalevi Sorsan
(sd.) eduskuntasihteerin tehtävistä.
Hän on lisäksi
vaikuttanut useissa kansalaisjärjestöissä, joista
kampanjan aikana nousivat esille varsinkin Setan
puheenjohtajuus ja Setlementtiliiton
puheenjohtajuus.
Monet Halosta tuntevat luonnehtivat häntä
tunnolliseksi puurtajaksi, joka on entisenä
sosiaalipoliitikkona ja ammattiyhdistysaktiivina
kiinnostunut laajasti arkisista yhteiskunnallisista
kysymyksistä.
Halonen ei loukkaannu sosiaalitädin tittelistä.
Hänen vaalitilaisuuksissaan vilahtelevat taajaan
käsitteet oikeudenmukaisuus,
hyvinvointiyhteiskunta, syrjäytyminen ja
työllisyys.
Presidentin mahdollisuuksia edistää
kaikkea hyvää näilläkin aloilla on tullut tavaksi
perustella valtionpäämiehen roolilla kansakunnan
henkisenä johtajana.
Ihmisoikeudet
tavaramerkkinä
Suomen ulkopolitiikkaan Halonen on tuonut omat
mausteensa. Hän on korostanut vahvasti
ihmisoikeuksien huomioon ottamista
ulkopoliittisessa päätöksenteossa.
Tausta löytyy
Halosen pitkäaikaisesta toiminnasta Euroopan
neuvostossa parlamentaarikkona, ulkoministerinä
ja asiantuntijana.
Euroopan neuvostoon Halonen on jättänyt pysyvän
jäljen eli Halonen-orderin. Se on hänen
aloitteestaan hyväksytty järjestelmä, jolla
valvotaan jäsenmaiden jäsenyysehtojen
toteutumista.
Ulkoministeriössä monivuotinen ministeri on
saanut vahvan aseman. Tosin takanapäin häntä
saatetaan täditellä.
Halosella on lisäksi kokemusta toisen sosiaali- ja
terveysministerin, pohjoismaisen
yhteistyöministerin ja oikeusministerin tehtävistä
Holkerin hallituksessa 1987-91.
STT-IA
6.2.2000
Politiikka -sivulle
|