Soppajonot pitenevät pommitetuissa kaupungeissa

Yli kaksi miljoonaa serbiä elää humanitaarisen avun varassa

- Saan puolet eläkkeestäni, 500 dinaaria (katukurssissa 75 mk) kuukaudessa. Se ei riitä edes kuukauden leipäannokseen neljälle hengelle, sanoo Vlade, joka kertoo asuvansa vaimonsa, poikansa ja miniänsä kanssa.

- Kaikki täällä ovat työttömiä. Emme enää elä, vaan yritämme pysytellä hengissä, Vlade tiivistää ruokaansa jonottavien tuntemukset väsyneellä äänellä.

- Kysykää Milosevicilta, hän tietää miten hyvin meillä menee, joku lisää katkerasti soppajonosta, josta yli tuhat Cacakin kaupungin asukasta saa päivän ainoan lämpimän ateriansa.

Lapsiperheet ja vanhat hädässä

Noin 100 000 asukkaan Cacakissa tiivistyy Serbian tämänhetkinen inhimillinen ahdinko. Serbian demokraattisiin voimiin kuuluvan Velimir Ilicin johtama Cacak on Slobodan Milosevicin politiikkaa vastustava ns. oppositiokaupunki, jonka sydän oli pienkoneita valmistava, yli 10 000 ihmistä työllistänyt Sloboda-tehdas.

NATO pommitti tehtaan käytännössä toimintakyvyttömäksi viime keväänä, koska sen uskottiin valmistavan pölynimureiden ja muiden kodinkoneiden sijasta - tai niiden lisäksi - aseita. Ihmiset menettivät loputkin työpaikkansa kansainvälisten talouspakotteiden muutenkin lamaannuttamassa kaupungissa.

Serbian Punainen Risti arvioi, että Cacakin asukkaista kolmannes, 33 400 ihmistä elää tällä hetkellä avustusjärjestöjen varassa. Suurimmassa ahdingossa ovat eläkeläiset sekä monilapsiset perheet.

Ruokittavina myös 800 000 pakolaista

Serbian Punaisen Ristin pääsihteeri Radmila Cvetkovic sanoo, että Serbiassa on kaikkiaan yli kaksi miljoonaa ihmistä, jotka eivät enää tule toimeen ilman humanitaarista apua. Noin 100 000 ihmistä hakee päivittäisen ruokansa avustusjärjestöjen keittiöistä.

Ruokittavina ovat myös yli puoli miljoonaa Kroatian ja Bosnian pakolaista sekä lähes neljännesmiljoona Kosovon serbiä. Tuhannet pakolaiset asuvat ahtaissa leireissä ja epäinhimillisissä oloissa varasto- ja käymälärakennuksissa.

- Kykenemme auttamaan vain 800 000:aa ihmistä, mikä on noin kolmannes avuntarvitsijoista. Cvetkovic sanoo.

Serbiaan vähän, Kosovoon liikaa

Serbiassa asuu noin kahdeksan miljoonaa ihmistä (jos Kosovoa ei oteta lukuun), mutta siellä toimii paikallisten avustusjärjestöjen lisäksi vain kymmenkunta kansainvälistä järjestöä.

Serbiaan virallisesti kuuluvassa, mutta YK:n alaisen UNMIK:n hallinnoimassa Kosovossa on pari miljoonaa asukasta, mutta siellä työskentelee yli 400 erilaista kansainvälistä järjestöä.

- Kansainvälinen yhteisö ei ole osoittanut minkäänlaista kasvavaa kiinnostusta Jugoslavian hätää kohtaan. Ainoa apu on humanitäärinen apu, emmekä saa sitäkään riittävästi, sanoo Jugoslavian Punaisen Ristin pääsihteeri Rade Dubajic Belgradissa.

Dunajicin mukaan avuntarvitsijoiden määrä kasvaa Jugoslaviassa päivä päivältä. Puutetta on ruuan ja vaatteiden lisäksi myös lääkkeistä ja sairaalatarvikkeista.
- Tilanne on hieman helpottunut ainoastaan Montenegrossa, joka on saanut enemmän kansainvälistä apua, Dubajic sanoo.

Montenegron viranomaiset puolestaan väittävät, että yli 60 prosenttia maan runsaasta 600 000 asukkaasta elää valtion tai avustusjärjestöjen avun varassa.

STT-MH
4.2.2000

Ulkomaat -sivulle