EU:n uhkausten toteuttaminen johtaisi poliittiseen kriisiin
EU-maat ovat mitä ilmeisimmin epäonnistuneet yrityksissään estää Jörg Haiderin puolueen pääsy Itävallan hallitukseen. Nyt kysytäänkin, millä keinoilla EU aikoo panna toimeen uhkauksensa eristää Itävalta poliittisesti.
EU uhkasi maanantaina supistaa minimiin kaiken
poliittisen yhteydenpidon Itävallan kanssa, jos
oikeistopopulistisen Haiderin johtama
Vapauspuolue otetaan mukaan hallitukseen. EU ei
ole aiemmin puuttunut näin järein asein
jäsenmaidensa sisäpolitiikkaan.
Epätietoisuus johtanee hyvinkin pian siihen, että
unionin toiminta alkaa kangerrella järjestelmän eri
portaissa. EU:n toimintahan perustuu
jäsenmaiden väliseen tasavertaisuuteen ja
tiiviiseen kanssakäymiseen.
Tämän pitäisi siis loppua, kun konservatiiveja
edustavan Wolfgang Schüsselin hallitus, jossa
Vapauspuolue on mukana, vannoo virkavalansa.
Pitkällä aikavälillä Itävallan pitäminen käsivarren
mitan päässä on mahdoton tehtävä. Tilanne olisi
kestämätön myös Itävallan EU-komissaarille Franz
Fischlerille, jonka vastuulla ovat maatalous- ja
kalastusasiat.
Jos EU:n maanantainen kannanotto ei ole vain
tyhjä uhkaus, edessä on väistämättä suuren
luokan poliittinen kriisi Euroopassa.
EU:n uhkauksen takaa löytyy epäilemättä jaloja
vaikuttimia, mutta se panee miettimään myös
sitä, missä määrin muut voivat puuttua yhden
jäsenmaan demokraattiseen oikeuteen valita
omat johtajansa. Tällainen puuttuminen yhden
jäsenen poliittisiin oloihin on ollut aiemmin
EU:ssa tabu.
Missä kulkee sekaantumisen raja, ja mikä maa
joutuu seuraavaksi mustalle listalle?
Toisin kuin Itävalta, monet maat ovat pitäneet
huolta siitä, etteivät ääriainekset ole saaneet
otetta vallan kahvasta.
Niinpä Italian ja Ranskan
vaalijärjestelmät estivät kommunistien
valtaanpääsyn sodanjälkeisenä aikana siitä
huolimatta, että puolueilla oli runsaasti
kannattajia. Sama koskee tänä päivänä
Jean-Marie Le Penin Kansallista rintamaa.
Laajentumista ei vaaranneta
Haiderin nostattamaa pelkoa voidaan pitää
perusteltuna - onhan hän todistettavasti kiittänyt
Hitlerin työllisyyspolitiikkaa, puhunut lämpimästi
SS-joukoista ja luonnehtinut natsien
keskitysleirejä "rangaistusleireiksi".
Tähdellisempää lienee kuitenkin se, että hän on
luvannut tehdä kaikkensa estääkseen EU:n
laajentumisen. Maantieteellisesti Itävalta on
unionin jäseniksi haluavien maiden "piirittämä", ja
monet itävaltalaiset suhtautuvat torjuvasti
ajatukseen rajojen avaamisesta itään.
Haider on sanonut laajentumista
sodanjulistukseksi Itävallan työläisiä vastaan.
Nämä eivät hänen mukaansa pystyisi kilpailemaan
naapurimaiden halvan työvoiman kanssa.
EU:n pyrkimystä vaalia demokratiaa, vapautta ja
ihmisoikeuksia voidaankin pitää
kädenojennuksena kuudelle ehdokasmaalle, joiden
kanssa unioni aloittaa neuvottelut aivan
lähitulevaisuudessa.
Laajentuminen on EU:n suurin poliittinen projekti
- monenlaisista epäilyistä ja esteistä huolimatta -
eikä yhden oikeistopuolueen voida sallia ajavan
tätä hanketta karille.
STT-MH
4.2.2000
Ulkomaat -sivulle
|