Venäjän johtavat teollisuudenalat kannattavat länsi-integraatiota
Venäjän johtavat teollisuuden alat - kaasu- ja öljy-yhtiöt sekä metalliteollisuus - kannattavat Venäjän integroitumista länsidemokratioihin, missä niiden tärkeät markina-alueet myös ovat, arvioidaan Ulkopoliittisen instituutin tuoreessa katsauksessa, joka luotaa maan bisneseliitin ulkopoliittisia näkemyksiä.Katsauksen tekijät arvelevatkin, että Venäjän ulkopolitiikkaan vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän taloudelliset seikat perinteisen turvallisuusajattelun sijasta.
- Suuri osa Venäjän johtavista yrityksistä on hyvin halukas integroitumaan eurooppalaiseen talousalueeseen. Tosin tällä hetkellä monet yritykset ovat pakotettuja suuntautumaan kotimarkkinoille tai Aasiaan, koska niillä ei ole pääsyä Euroopan markkinoille. Ainoastaan kaasuteollisuus pyrkii edistämään Eurooppa-myönteisyyttä, katsauksessa arvioidaan.
Tutkija Sergei Medjedevin toimittama "Liike-elämän eliitit ja Venäjän ulkopolitiikka" -katsaus julkistettiin Tampereella keskiviikkona. Sen tekijöinä on kymmenkunta venäläisasiantuntijaa.
Gazpromin vienti kasvaa
Venäjän kaasujätti Gazprom suunnittelee kasvattavansa reilusti maakaasun vientiä läntiseen Eurooppaan, missä sen suurin asiakas on Saksa. Gazprom tuottaa yli neljänneksen maailman maakaasusta ja hallitsee liki 40:ä prosenttia maakaasuvaroista.
Yhtymällä on Venäjällä runsaasti vaikutusvaltaa, mitä kuvaa hyvin letkautus "Se mikä on hyväksi Gazpromille on hyväksi myös Venäjälle". Katsauksessa arvellaankin, että pelkästään Gazpromin halu kasvattaa länsivientiä johtaa Venäjän tielle kohti vähittäistä integroitumista Eurooppaan.
Metalliteollisuuskin on kiinnostunut länsimarkkinoista, vaikka länsimaat ovatkin rankaisseet sitä polkumyynnistä mm. tuontitulleilla. Venäjän metalliteollisuuden vienti nousi 1990-luvulla 60 prosenttiin kokonaistuotannosta.
Puolustusteollisuus jakaantunut
Siinä missä kaasu- ja öljyalaa kiinnostaa yhteistyö lännen kanssa, osa puolustus- ja ydinvoimateollisuudesta näyttäisi suosivan vastakkainasettelua lännen kanssa.
- Venäjän puolustusteollisuuden (johto) on jakaantunut niihin, jotka haikailevat neuvostoaikojen valtiontilauksia ja etuoikeutettua asemaa sekä niihin, jotka ymmärtävät markkinataloutta ja tarpeen tehdä yhteistyötä lännen kanssa, katsauksessa arvioidaan.
Aasian markkinat kiinnostavat aseiden ja ydintekniikan kauppiaiden lisäksi Venäjän sähköntuottajia. Venäjän puolustusteollisuuden viennistä 50-70 prosenttia menee jo nyt Intiaan ja Kiinaan.
Venäjälle asettuneilla ulkomaisilla yrityksillä ei ole juurikaan sananvaltaa maan ulkopoliittisiin ratkaisuihin. Coca-Colan, Microsoftin, ABB:n ja Philip Morrisin kaltaiset yritysjätit pyrkivät lobbaamaan kuitenkin kotimaisen lainsäädännön kehittämisen puolesta.
Ulkomaiset yritykset ovat sijoittaneet Venäjälle kuusi miljardia dollaria. Summa jakaantuu puoliksi eurooppalaisten ja amerikkalaisten rahoittajien kesken.
Länsiyritykset ovat mukana autonvalmistuksessa ja ns. nopeasti liikkuvien kulutustavaroiden, kuten tupakan, virvoitusjuomien ja makeisten tuotannossa.
STT-MH
4.8.2000
