Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







"Lasten pääsy psykiatriseen hoitoon oikeusturvakysymys"

Keskussairaaloiden resurssitulppa luo odotusjonot



Valtio jakaa tänä vuonna 70 miljoonaa markkaa lastenpsykiatriaan ns. korvamerkittynä avustuksena.


Alan hankkeille jaetusta summasta huolimatta psyyken ongelmista kärsivä pikkuväki joutuu yhä odottamaan hoitoon pääsyä pitkään.

- Kunnat kyllä hoitavat lasten hoitoonohjauksen hyvin. Pulma on siinä, että me keskussairaaloissa emme pysty ottamaan psyyken lapsipotilaita vastaan, arvioi Kuopion yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anneli Rönkkö.

Hänen mukaansa keskussairaaloiden resurssitulppa liittyy ennen muuta henkilöstövajaukseen.
- Viime vuonna oli täyttämättä kolmasosa lastenpsykiatrien paikoista, ja tilanne on edelleen huonontunut. Lääkäreitä on lähtenyt eläkkeelle, eikä tilalle ole tullut riittävästi uusia. Alalla onkin paineita koulutuspaikkojen lisäämiseen, Rönkkö linjaa.

Myös nyt rahoitetuissa hoitohankkeissa on se pulma, että ne on useimmiten tehtävä jo olemassa olevalla työvoimalla. Henkilökunta siis puurtaa hankkeet normaalitöidensä lisäksi.

Erikoislääkäri Rönkkö tähdentää, että lasten psyyken hoitomahdollisuudet eivät ole Suomessa lähellekään samaa tasoa kuin aikuisten.

- Lapsipotilaiden on jonotettava sairaalapaikkaa jopa vuosi tai vielä enemmän. Jos aikuiset joutuisivat odottamaan psykiatrista hoitoa vuoden, siitä nousisi suuri haloo. Mielestäni tämä on lasten osalta oikeusturvakysymys, Rönkkö painottaa.


Pojat riskiryhmä

Hoidon jonoja on kasvattanut osaltaan se, että lasten ja nuorten psyykkiset pulmat ovat yleistyneet Suomessa selvästi. Rönkkö vahvistaa, että potilasmäärät ovat "lisääntyneet rajusti".

Suuri osa psykiatrisen hoidon tarpeessa olevista lapsista jää maassamme kokonaan ilman hoitoa, jolloin lapsen ongelmat pitkittyvät. Keväällä julkaistusta tutkimuksesta ilmeni, että kaikkiaan yli viidennes 8-9-vuotiaista lapsista kärsii jonkinlaisista psyykkisistä häiriöistä. Hoidon tarpeessa ikäluokasta on noin yhdeksän prosenttia.

Suomalaisilla pojilla on selvästi enemmän psyykkisiä häiriöitä kuin tytöillä. Poikien psyyken häiriöt ovat myös useammin vakavia ja pitkään jatkuvia. Ennalta ehkäisevän hoidon edut ovat lasten mielenterveyden alueella kiistattomat.

Koulupsykologin asiakkuus maksaa 2 400 markkaa vuodessa, kun taas lastenpsykiatrisen sairaalapaikan vuosihinta on 800 000 markkaa.


Kiireen hedelmiä

Miksi Suomen pikkuväki sitten oireilee aiempaa enemmän? Syyksi on tarjottu mm. yhä kiireisempää elämänrytmiä, jossa perheiden yhdessä viettämä aika vähenee. On niin ikään oletettu, että laman aikana tehdyt leikkaukset näkyvät lasten ja nuorten mielenterveydessä viiveellä.

Suomen kunnissakin on havaittu lasten yleistyneet mielenterveyden ongelmat.
- Lastenpsykiatria on niin tärkeä sektori, että sen hankkeiden saamaa valtioapua täytyy pitää merkittävänä. Tämän vuoden projektit ovat kuitenkin varsin alussa. Niiden onnistumista ei voi vielä arvioida, toteaa Kuntaliiton lakimies Outi Raitoaho.

Hän muistuttaa, että nyt saatu tukipaketti ei saisi jäädä pelkästään starttirahan luonteiseksi.
- Valtiolta tulevassa tuessa pitäisi olla myös jatkuvuutta. Jos kunnat joutuisivat jatkamaan näitä hankkeita täysin omin varoin, se heikentäisi mahdollisuuksia.

Raitoaho kuitenkin kiittää tukipakettia mm. siitä, että se kiinnittää huomiota oikeaan asiaan.

STT-MH
4.8.2000


Kotimaa -sivulle