Lisää kilpailukykyä kotimaisille luonnontuotteille
Suomalaisten luonnontuotteiden ja niistä tehtyjen tuotteiden markkinat ovat kärsineet hintakilpailusta halvan tuontimarjan kanssa.Tämä on vaikuttanut suomalaista luonnonmarjaa välittävien yritysten kannattavuuteen ja halukkuuteen ostaa kotimaista. Vienti on vähentynyt ja tuonti kasvanut.
Muun muassa näistä syistä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR julkisti luonnontuotealan teemaryhmän alan ensimmäisen laajan ohjelman "Luonnontuotealannykytilan kuvaus ja kehittämisohjelma vuosille 2000-2006".
Julkaisu on tehty alan tuottavuuden, tunnettuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Sen painopisteetovat osaaminen, yrittäjyys, laatu yhteistyö sekä kestävä ja monipuolinen luonnonhyödyntäminen.
Kehittämisohjelma sisältää lähes 50 ohjetta ja mielipide-ehdotusta koko ketjun toimijoille liittyen talteenottoon, tuotekehitykseen, jatkojalostukseen, markkinointiin, yrityksen kannattavuuteen ja kilpailukykyyn, osaamiseen ja yhtenäiseen laadunhallintaan.
Luonnontuotteilla tarkoitetaan sekä luonnonvaraisia että puoliviljeltyjä marjoja, sieniä, yrttejä sekä erikoiskeruutuotteita.
Ohjeman kiirellisimpien asioiden joukossa ovat muun muassa luonnontuotteiden arvonlisäveron alentaminen, luonnonmarjamehujen kansallisen virvoitusjuomaveron poistaminen ja luonnontuotteiden tuloverotuksen yhtenäistäminen, luonnontuotealalle tulisi laatia menekinedistämisohjelma, jota varten osoitetaan budjetista ja hankerahoituksesta tukea, luonnontuotealalle tulisi laatia tutkimusohjelma, kouluttaa osaajia sekä kehittää tilastointia.
Valtaosa marjoista jää metsiin
Suomalaisten luonnontuotteiden kilpailuvaltit ovat puhtaus, ravintoainesisältö sekä ympäristöystävälliset tuotantotavat. Tästä huolimatta kokonaissadosta suurin osa jää metsiin.
Suomessa kasvaa peräti 37 syötävää luonnonmarjalajia. Marjoista suosituin on mustikan ohella yhä puolukka. Molemmista kerätään kuitenkin vain 3-10 prosenttia.
Koko luonnontuotealan kansantaloudellinen arvo on reilut 1960 miljoonaa, josta marjojen osuus on 60 prosenttia. Yrityksistä, joista suurin osa on pienyrityksiä, on 650 ja työpaikkojen määrä on 10 000.
Erityisesti marjakaupalla on huomattava merkitys verottomina sivutuloina varsinkin haja-asutusalueiden pienituloisille asukkaille sekä myyntiä välittäville yrittäjille. Poimijatulot ovat vaihdelleet 30-141 miljoonaan markkaan vuosittain.
Tällä hetkellä valtaosa eli noin 2/3 esimerkiksi luonnonmarjoista hyödynnetään kotitalouksissa ja vain 1/4 kerätään suoraan myyntiin. Kaupallinen poiminta on kuitenkin kasvanut viime vuosina, vaikka myös poimijahinnat ovat erityisesti venäläisen tuontimarjan vuosi laskeneet.
Luontoyrittäjille oma tietopankki nettiin
Internetissä on avattu luontonyrittäjyyden tietopankki. Uusi palvelu löytyy osoitteesta www.luontoyrittaja.net. Sivuilta löytyy keskitetysti tietoa alan yrittäjyydestä. Samalla tietopankki toimii markkinapaikkana luontoyrittäjille ja heidän asiakkailleen.
Tietopankkia ylläpidetään Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksessa Seinäjoella.
Luonnonvara-alalla havaittu keskitetyn tiedonlähteen puute on ollut perustana luontoyrittäjyyden tietopankin perustamiselle. Luonnonyrittäjyyden tietopankki on tehty tietolähteeksi luonnonyrittäjille, heidän asiakkailleen, luontoyrittäjyyttä harkitseville ja muille luontoyrittäjyydestä kiinnostuneille.
Tulevaisuudessa tietopankkia on tarkoitus kehittää valtakunnalliseksi erityisesti yritysrekisterin ja ajankohtaisen koulutustiedon osalta. Myös toimintaa markkinapaikkana pyritään tehostamaan tarjoamalla nykyistä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi verkkokauppaan.
FF-IA
4.8.2000
