Levä tarvitsee myrkkyä omaa kasvuaan varten
Suomalaistutkijat torjuvat myytin tappajasinilevästä
Suomalaiset merentutkijat romuttavat myyttisen kuvan, että myrkyllinen sinilevä olisi joku tappaja. Tämän arvelun mukaan nodularia-sinilevä ryhtyisi tappajaksi todettuaan myrkyttömien levien tulevan liikaa samoille apajille.Tutkimusalus Arandan retkellä on käynyt ilmi, että Itämeren nodularia-sinilevään liittyvä myrkyllisyys on pysyvä ominaisuus sen solussa. Myrkyn tuottoa ei laukaise hetkellinen ravinnetilanne tai saalistajien uhka, vaan levä tarvitsee myrkkyä omaa kasvuaan varten, kertoo matkanjohtaja Jorma Kuparinen.
Aranda keräsi Itämerestä eri ikäisiä nodularia-kukintoja laboratorionsa koealtaisiin, joista voitiin seurata useamman päivän ajan levän kasvua. Kaikista näytteistä löytyi myrkyllisyyttä.
Jos ravinteet lisääntyvät Itämeressä, kasvaa myös yleinen levämassan tuotanto. Sinilevien lisääntymisen kasvu on siten sidottu yleiseen rehevöitymiseen niin, että kun fosforimäärät kasvavat, sinilevätkin pystyvät kasvamaan paremmin.
Itämeressä sinileviä on olemassa kaksi yleistä lajia: myrkytön aphanizomenon ja myrkyllinen nodularia.
Geenit syyniin
Järvissä esiintyvän microcystis-sinilevän myrkyllisyys on sekin olennainen tekijä, jota levä tarvitsee solunsa kasvuun. Jo aiemmin on osoitettu, että että jos microcystiksen myrkkyä tuottavan geenin toiminta pysäytetään, levä ei enää kasva.
Arandan laboratoriossa ei ole näitä geenien käsittelyyn tarvittavia molekyylibiologisia tekniikoita käytössä. Tämäntyyppistä koetoimintaa ruvetaan varmasti nyt tekemään tiedeyhteisössä myös nodularialle.
Arandan kaksiviikkoinen retki pohjoiselle Itämerelle päättyi perjantaina Helsinkiin. Seuraava retkikunta tulee laivalle runsaan viikon kuluttua. Sen käytössä on laivan perässä kaapelin päässä vedettävä tutkimusrobotti, jolla kerätään eläinplanktonia.
STT-MH
4.8.2000
