Viranomaisresurssit eivät riitä
Vapaaehtoiset keräävät tietoja kotijärviensä tilasta
Suomen järvistä on kattavan viranomaisseurannan piirissä vain osa, jossa vesien tilaa seurataan jatkuvasti valtakunnallisilla ja alueellisilla seurannoilla ja vesistöjen velvoitetarkkailulla.Resurssipulan vuoksi Suomessa on paljon järviä, joiden vedenlaatutiedot saattavat puuttua kokonaan tai havainnointitiheys on harvaa.
- Omaehtoisella seurannalla voidaan puutteellisia vedenlaatutietoja täydentää ja seurata tarkkaan vedenlaadun alueellista ja ajallista vaihtelua sellaisillakin järvillä, jotka eivät kuulu varsinaiseen havainnointiverkostoon, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Jokainen ranta-asukas voi seurata järvensä tilaa ja sen muutoksia helpoilla ja luotettavilla havainnointimenetelmillä, joita viranomaisetkin käyttävät.
Omaehtoisen tarkkailun menetelmät ovat näkösyvyyden eli veden läpinäkyvyyden havainnointi, levien tarkkailu, vesikasvillisuuden havainnointi sekä vedenkorkeuden ja lämpötilan mittaus.
- Omaehtoisesta havainnoinnista ei aiheudu kustannuksia eikä se vie paljon aikaa, todetaan SYKE:stä.
Havaintopaikat sijaitsevat yleensä järven ulapalla, jossa veden laatu voi olla erilaista kuin lahdissa ja järven sulkeutuneemmissa osissa.
Yleensä näkösyvyyden heikentyessä rehevöittävien ravinteiden ja levän määrä kasvaa, ja päinvastoin. Yksinkertaiseen havainnointiin käytetään levyä, jonka voi myös itse valmistaa.
Omaehtoisesti järviä tarkkaillaan jo koko maassa. Näkösyvyyslevyn on kaupallisesti hankkinut noin 500 järvihavainnoijaa.
Levähavainnoinnissa tarkkaillaan levän esiintymistä ja kukinnan voimakkuutta. Kasvillisuudessa seurataan muutamia helppoja rehevöitymistä tai vähäravinteisuutta ilmentäviä lajeja tai umpeenkasvua.
Vedenkorkeutta seurataan alueilla, joissa vedenpinta vaihtelee runsaasti. Lämpötilaa mitataan veden pinnalta ja pohjan läheisyydestä, jolloin selviää mahdollinen veden lämpötilakerrostuminen ja siitä seuraavat ilmiöt. Kaikista havainnoista tulee pitää päiväkirjaa.
Piilevän rehevöitymisen merkit havaitaan ajoissa säännöllisellä ja pitkäjänteisellä omaehtoisella tarkkailulla. Menetelmien tehokkuus perustuu useisiin havaintopaikkoihin ja riittävän usein toistuviin havaintoihin.
- Omaehtoinen seuranta on myös tärkeää vielä hyväkuntoisilla järvillä, SYKE korostaa.
- Intensiivinen ja ongelma-alueille kuten joki- ja puronsuille, jätevesien purkuputkien lähialueille ja matalille lahdille ulottuva seuranta paljastaa hitaasti etenevän rehevöitymisen merkit.
Rehevöitymisen merkkejä ovat veden samentuminen, laiturien, kivien ja pyydysten limoittuminen, leväkukinnat, rantakasvillisuuden lisääntyminen ja rantojen mataloituminen.
Myös löyhkäävä vesi, särkikalojen lisääntyminen ja koon pieneneminen, pienikokoiset ahvenet, kalojen makuvirheet ja kalakuolemat kertovat rehevöitymisestä.
Lohjanjärvellä suuri projekti
Lohjanjärvellä on juuri alkanut suuri omaehtoisen seurannan projekti. Eri puolilla järveä 60 havainnoijaa, joiden määrä pyritään lisäämään sataan, on tänä kesänä aloittanut näkösyvyyden mittaamisen vedenlaadun alueellisen ja ajallisen vaihtelun selvittämiseksi.
Pinta-alaltaan 9000 hehtaarin Lohjanjärvellä tehdään mittauksia kerran viikossa. Lohjanjärven vapaaehtoista tarkkailua ovat olleet käynnistämässä sen alueella toimivat ympäristöklusteriyritykset, vesiensuojeluyhdistys, Suomalainen Järvikerho ja ranta-asukkaat.
Juuri valmistunut Tarkkaile kotijärveäsi esite on laadittu useiden vapaaehtoista järven tarkkailua harjoittavien toivomuksesta. Esite toimii havainnointioppaana ja siinä kerrotaan piirroksin, miltä näyttää rehevä ja vähäravinteinen järvi ja milloin on syytä huolestua järven tilasta.
Ilmaista esitettä voi tilata alueellisista ympäristökeskuksista ja Suomen ympäristökeskuksen asiakaspalvelusta puh. 09-40300 100.
Järven havainnointiohjeet löytyvät myös netistä: www.jarvikerho.net. Aikaisemmat sarjassa ilmestyneet esitteet ovat Aloita kotijärvesi hoito, Talkoilla kotijärvi kuntoon ja Levähaitta vai kala-aitta.
IA
4.8.2000
