Inflaatio kiihtynyt yli EKP:n kipurajan
Syksy kääntää korot nousuun Euroopassa
Ekonomistit ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että korot nousevat syksyn mittaan Euroopassa. Tarvetta rahapolitiikan kiristämiseen luovat euroalueen vahvat kasvuluvut sekä inflaation vauhdittuminen.Euroopan keskuspankin neuvosto kokoontuu torstaina viimeisen kerran ennen neljän viikon mittaista kesälomaa.
Eri uutistoimistojen kyselyissä ekonomistien yleinen arvio on, että EKP ei vielä tällä kertaa hilaa korkoja ylöspäin, mutta syyskuun puolivälissä voidaan odottaa vähintään prosenttiyksikön neljänneksen kiristystä.
EKP on nostanut ohjauskorkoaan 1,75 prosenttiyksikköä sitten viime marraskuun. Tuorein korotus kesäkuun alussa vei ohjauskoron 4,25 prosenttiin.
Viimeaikaisista talousluvuista etenkin kiihtyvä hintojen nousu puoltaa arvioita, joiden mukaan EKP:lta voidaan odottaa syksyn mittaan uusia koronnostoja.
Euroalueen inflaatio pomppasi kesäkuussa 2,4 prosenttiin eli EKP:n omaksuman kahden prosentin hintavakaustavoitteen yläpuolelle. Etenkin huippukallis öljy on pitänyt yllä hintapaineita jo pitemmän aikaa.
Myös heikko euro lisää inflaatiota tuontihintojen kautta. Näihin päiviin mennessä yhteisvaluutta ei ole osoittanut pysyviä vahvistumisen merkkejä, vaikka euroalueen talousnäkymät ovatkin kirkastuneet.
EKP:n kiristykset alkavat purra
EKP:n vuoden mittaan tekemät koronnostot eivät kuitenkaan ole olleet, ainakaan ensi sijassa, yrityksiä puolustaa yhteisvaluuttaa. Syyt kiristyksiin ovat tulleet pikemminkin sisältäpäin, euroalueen talouksien elpymisestä.
Tuoreiden talouslukujen perusteella EKP:n rahapolitiikan tiukennukset näyttäisivät alkavan vähitellen purra talouskehitykseen.
Ekonomistit yllättyivät, kun rahan määrän kasvu hidastui kesäkuussa 5,4 prosenttiin. Tosin tämäkin lukema ylitti edelleen EKP:n asettaman 4,5 prosentin viitearvon. Merkille pantavaa oli lisäksi yksityisen sektorin luottojen kasvun hidastuminen.
Talousennusteiden laatijoiden työnkuvaan kuuluu haarukoida paitsi todennäköisiä kehityskulkuja, myös mahdollisia riskejä. Eräiden riskien toteutuminen löisi väistämättä leimansa myös Euroopan korkokehitykseen. Suurin kysymysmerkki on tällä hetkellä Yhdysvallat.
Jos Atlantin takana koettu ennen näkemätön nousukausi päättyy romahdukseen, kuten yhä useammat pelkäävät, uhka kansainvälisestä taantumasta on todellinen. Silloin EKP:kin joutuisi miettimään uudelleen, onko korkoja enää syytä hilata ylöspäin.
STT-MH
4.8.2000
