Markkinoiden epävarmuus jatkuu edelleen
Bensiinin hinta laskenut kesän huippulukemista
Bensiinin hinta on jatkanut laskuaan alkukesän huippulukemista. Heinäkuun puoliväliin mennessä bensiinin litrahinta oli halventunut keskimäärin 31 penniä kesäkuun vastaavasta ajankohdasta.
Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan hinnat
ovat viime päivinä edelleen hienoisesti tippuneet.
- Siitä, kuinka tilanne tästä eteenpäin kehittyy, on vaikea
sanoa mitään. Hinnat voivat jatkaa laskuaan tai jopa kääntyä
uuteen nousuun, toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Öljy- ja
kaasualan keskusliitosta toteaa.
Liiton keräämien tietojen mukaan bensiini maksoi heinäkuun
puolivälissä keskimäärin 7,04 markkaa litralta.
Ylimmillään hinta
pomppasi kesäkuun puolivälissä 7,35 markkaan litralta, mikä oli
kaikkien aikojen ennätyslukema sekä nimellisesti että
reaalisesti. Kuluttajahintaseuranta perustuu 95 oktaanin
bensiinin hintoihin.
Käsillä olevan hinnanlaskun taustalla vaikuttaa ennen kaikkea
raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan kehitys. Euroopan
seuratuin öljylaatu, Pohjanmeren Brent maksoi kesäkuussa
enimmillään 31,70 dollaria tynnyriltä. Viime viikkoina Brent on
halventunut, vaikkakaan ei vielä teollisuusmaiden haikailemalle
tasolle eli alle 25 dollariin tynnyriltä.
- Nykytilanne öljymarkkinoilla on epäselvä. Öljyn hinnanlasku on
perustunut lähinnä lupauksiin tuotannon lisäyksistä, Nupponen
muistuttaa.
Markkinoiden epävarmuutta kuvastaen öljyn hinta on ollut tällä
viikolla taas nousussa, kun tuoreet tilastot kertoivat
Yhdysvaltain öljyvarastojen huvenneen vastoin analyytikkojen
ennakkoarvioita.
Torstaina iltapäivällä Brent maksoi Lontoossa 27,91 dollaria
tynnyriltä. Vielä pari viikkoa sitten monet analyytikot odottivat
hinnan putoavan 25 dollarin tasolle.
OPEC:n toimet luovat epävarmuutta
Jos korkeista bensiinin ja öljyn hinnoista pitäisi jotakin tahoa
syyttää, katseet kohdistuisivat raakaöljyntuottajien kartelliin
OPEC:iin, joka tuottaa noin 40 prosenttia maailman öljystä.
Öljyn maailmanmarkkinahinnat lähtivät nousuun viime vuoden
keväällä, kun kartelli supisti tuotantoaan lievittääkseen öljyn
ylitarjontaa. Kun OPEC sulki hanojaan, ylitarjonta vaihtui
niukkuudeksi ja öljyn hinta kolminkertaistui.
Tänä vuonna OPEC on pumpannut markkinoille lisää öljyä,
mutta ei niin paljon kuin teollisuusmaat olisivat toivoneet.
Tuotannon lisäykset eivät siten ole riittäneet tyydyttämään
voimakasta kysyntää ja paikkaamaan huvenneita varastoja.
OPEC-maiden rivit ovat tällä hetkellä hajanaiset, kuten monesti
aiemminkin. Kartellin mahtimaa, maailman suurin öljyntuottaja
Saudi-Arabia vihjasi heinäkuussa kasvattavansa päivittäistä
tuotantoaan puolella miljoonalla tynnyrillä päivässä.
Saudien lupaukset käänsivät öljyn hinnan hetkeksi laskuun.
Tilanne markkinoilla ei kuitenkaan selkiintynyt. Eräät muut
OPEC-maat saivat nimittäin syyn ilmoittaa, ettei tuotantoa
enää pidä lisätä, koska hinnat ovat jo pudonneet. Nämä
kannanotot johtivat taas öljyn hienoiseen kallistumiseen.
OPEC:n rivien rakoilu on ymmärrettävää, kun muistaa ettei
kartellin muilla jäsenillä ole samalla tavalla rahkeita paisuttaa
tuotantoaan kuin Saudi-Arabialla. Vahvat voimat kartellin
sisällä haluavat pitää ruuvin kireällä ja estää hintoja
putoamasta liikaa.
Viimeksi keskiviikkona OPEC:n puheenjohtaja, Venezuelan
öljyministeri Ali Rodriguez lähetti jäsenmaille paimenkirjeen,
jossa hän patisti niitä pitäytymään voimassa oleviin
tuotantokiintiöihin.
Bensiinin halpeneminen heikentää vaatimuksia veronalennuksista
Bensiinin hinnan lasku kesän huippulukemista kalvaa pohjaa
vaatimuksilta laskea bensiinin valmisteveroa. Öljy- ja kaasualan
keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen ei laske liikoja
vaatimusten läpimenon varaan.
- Toivoisin, että budjettiriihessä puututtaisiin polttoaineveroon,
mutta viime päivien viestit eivät ole olleet rohkaisevia,
Nupponen myöntää.
Hänen mielestään bensiinin halpeneminen on saanut hallituksen
voimakaksikon, pääministeri Paavo Lipposen (sd.) ja
valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.), varovaiselle linjalle.
- Täytyy pitää mielessä, että vaikka bensiinin litrahinta
edelleen hieman laskisi, halvaksi sitä ei voisi edelleenkään
sanoa, Nupponen toteaa.
Hän muistuttaa Suomen bensiiniveron olevan EU:n keskiarvon
yläpuolella, vaikka maamme pitkät etäisyydet ja suuri
liikennetarve puoltaisivat matalampaa veroa.
- Verotus pitäisi saada EU:n keskiarvon tuntumaan tai
mieluummin sen alapuolelle, Nupponen patistelee.
Öljy- ja kaasualan keskusliiton mukaan kallis bensiinin
kuluttajahinta johtuu pitkällä ajalla tarkasteltuna ennen kaikkea
kireästä verotuksesta. Bensiinin maailmanmarkkinahinnan osuus
näkyy piikkinä vain tuoreimmissa hinnoissa.
Kuluttajahinnat seurasivat vuosina 1970-1986 pääsääntöisesti
maailmanmarkkinahintoja, koska tuolloin verotus oli
maltillisempaa nykyiseen nähden.
1980-luvun puolivälin jälkeen maailmanmarkkinahinnat ovat
pysytelleet jokseenkin vakaina, mutta useat veron korotukset
ovat lyöneet läpi kuluttajahintoihin. 1990-luvulla valtio paikkasi
bensiiniveron korotuksilla kasvanutta budjettialijäämää.
STT-MH
4.8.2000
Talous -sivulle
|