Koillismaalla ostetaan varastoon sitkeää geeniperimää
Käpyjen keräys voi tuoda jopa kymmenien tuhansien markkojen lisätienestit
Jos satunnainen hiihtelijä liikkuu Koillismaan metsissä ja näkee vaikkapa turvaköydellä männyissä keikkuvia paikkakuntalaisia, ei syytä hämminkiin. Alueella on meneillään käpyjen keräys. Ajankohta on siihen nyt mitä otollisin.Metsähallituksen tavoitteena on saada kokoon Koillismaalta 200 000 litraa männyn käpyjä. Siemeniä tarvitaan nimenomaan Taivalkosken, Kuusamon, Pudasjärven Syötteen sekä Kainuun vaara-alueilla kasvavien mäntyjen kävyistä.
Kerääjät saavat palkkiokseen neljä markkaa käpylitralta, mikä tietää ainakin ahkerimmille melkoista lisätienestiä ja vieläpä puhtaana käteen.
- Taivalkoskella on paljon työttömyyttä, joten käpyjen keräämisellä on huomattava taloudellinen merkitys. Jos saamme kerättyä vaikkapa 50 000 litraa, se tuo pitäjään 200 000 markkaa ylimääräistä rahaa, laskee Taivalkosken metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Teuvo Puolakanaho.
Alku näyttää hyvältä
Kun vasta yksi käpyjen vastaanottopäivä on takana, esimerkiksi Taivalkosken keräyspisteeseen on kertynyt jo 11 000 litran käpysaalis. Puolakanaho on kuullut huhuja, että toinen mokoma olisi kylillä jo valmiiksi kerättynä.
- Toissa päivänä kävin hakemassa yhdestä talosta käpyjä noin 4 400 litraa. Perhe oli kerännyt ne parin viikon aikana.
Taivalkoskelaisten ahkeruudesta kertovat myös kahden vuoden takaiset luvut: muutamat henkilöt keräsivät yksinään peräti 10 000 litraa. Se tiesi 40 000 markan tienestiä.
- Tosin tuohon määrään pitää jo tehdä aktiivisesti työtä, Puolakanaho muistuttaa.
Vain sitkeä pärjää
Koillismaalla käpyjen keräys ei ole mikään vähäpätöinen juttu, sillä männynsiemenistä on siellä aina pulaa. Itävää siementä saadaan alueella vain keskimäärin kymmenen vuoden välein.
Kävyistä karistettavien siementen on oltava peräisin nimenomaan kotikonnuilta. Näin varmistetaan se, että Koillismaalle istutettava tai kylvettävä mänty pärjää korkeiden vaara-alueiden vaativissa oloissa.
- Taivalkosken pitäjä on keskikorkeudeltaan 250 metriä merenpinnasta, ja huippukohdat kohoavat yli 400 metrin korkeuteen. Koillismaalla kasvanut mänty on geeniperimältään sitkeä ja sopeutunut näihin huonoihin kasvuolosuhteisiin, Puolakanaho selvittää.
Eteläsuunnassa rajana on pidetty sataa kilometriä. Sitä kauempaa tuoduista siemenistä kasvaisi Koillismaalla huteria puita, jotka eivät kestäisi esimerkiksi talven tykkylumia. Lisäksi ne paleltuisivat herkästi.
Puolakanahon mukaan nyt keräystavoitteena olevista 200 000 käpylitrasta tulee noin 1 700 kiloa siemeniä. Jos ne kaikki kylvettäisiin suoraan kasvupaikalle, niillä pystyttäisiin viljelemään uutta metsää noin 4 500 hehtaaria.
Suurin osa siemenistä meneekin kylvettäväksi, vain pieni osa
jää
taimitarhoille.
- Pyrimme keräämään niin paljon käpyjä, että pärjäisimme
seuraavaan
siemensatoon asti.
Konstit ovat monet
Mitkä tahansa männynkävyt eivät metsähallitukselle kelpaa. Kävyn on oltava vähintään kolme senttiä pitkä, tuore ja terve.
- Kunnollinen käpy ei ole käppyrä, siinä ei ole pihkavuotoja eikä madon reikiä, Puolakanaho luettelee.
Ilman maanomistajan lupaa ei käpyapajille voi suunnata. Metsähoitoyhdistykseen kannattaa ottaa yhteyttä, jos kerääjä ei tiedä, kuka tai ketkä mäntymetsän omistavat.
Metsänhoitoyhdistys antaa keräysluvan valtion maille. Keräyskonstit ovat monet, Puolakanaho tietää. Kuka suuntaa apajille lumikengät jalassaan, kuka sivakoi suksilla.
- Joillakin on alumiinitikkaat, jotta he pääsevät ottamaan käpyjä myös ylimmistä latvoista. Joillakin on pitkä keppi, jossa on eräänlainen koura käpyjen irti nykkimiseksi.
Käpyjä kerätään juuri näin kevättalvella, yleensä pääsiäisen tienoille asti. Lämpimien tuulipoutien myötä kävyt alkavat aueta, mikä saattaa lopettaa lisätienestin hankinnan lyhyeen.
- Siispä heti metsään, Puolakanaho kehottaa.
STT-VT
31.3.2000
