Järjestöt eettistävät kilpaa suuryrityksiä
Kansalaisjärjestöt perustavat kilpaa yritysten toiminnan eettisyyteen vaikuttavia ja sitä valvovia yhteenliittymiä.Vuoden alusta toiminnan aloittamiseen tähtäävät Eettinen foorumi ja Finnwatch peräävät suomalaisyrityksiin julkilausuttuja ympäristö-, henkilöstö- ja ihmisoikeusperiaatteita.
Ensimmäisenä asialle ehti Eettinen foorumi -nimen ottanut 20 ammattijärjestön, luontojärjestön ja kuluttajayhdistyksen yhteenliittymä. Se julkisti syyskuussa julkilausuman yritystoiminnan eettisten sääntöjen tarpeesta.
- Aiomme vaikuttaa yrityksiin ja nostaa eettisen kannanottamisen niiden toimintapolitiikan osaksi. Osittain kyse on puhtaasta tiedon välittämisestä eli siitä, että kerromme yrityksille mukana olevien järjestöjen hyvin hallitsemista eettisyyden osa-alueista kuten ihmisoikeuksista, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksista, kuvailee Eettisen foorumin puuhamies Lasse Kosonen Reilun kaupan edistämisyhdistyksestä.
Siinä missä Eettinen foorumi toivoo kaikkien Suomessa toimivien yritysten panostavan eettisyyteensä, Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan hahmottelemassa Finnwatch-hankkeessa keskityttäisiin erityisesti ulkomailla toimivien suomalaisyritysten eettistämiseen.
Käytännössä kummankin järjestön tähtäimessä ovat erityisesti suomalaiset suuryritykset kuten Nokia, metsäalan konsernit ja kaupan keskusliikkeet.
Julkisuusvalvontaa ja etiikkamittareita
Kepan Finnwatch-hankkeen suunnitteluvaiheessa on ollut mukana parikymmentä järjestön 200:sta jäsenjärjestöstä.
Alkuhahmotelmien mukaan Finnwatchista tulisi erillinen järjestö tai verkosto, jonka avulla suomalaisyritysten toimintaa ulkomailla voitaisiin monitoroida. Toiminnan päätavoitteena olisi julkisen keskustelun herättäminen.
- Emme suunnittele varsinaisesti mitään greenpeacemaista suoraa toimintaa, vaan enemmänkin julkisuuden kautta tapahtuvaa valvontaa. Samalla Finnwatchin keräämä tieto tietysti toimisi yritysten tietopankkina, Kepan kehityspoliittinen sihteeri Lotta Valtonen sanoo.
Eettinen foorumi on asettanut toimintansa isoimmaksi käytännön tavoitteeksi sen, että yhteistyö yritysten kanssa tuottaisi selkeän mittarin yritysten yhteiskunnalliselle tai eettiselle tilinpäätökselle.
- Runko tilinpäätökselle olisi tarpeen, sillä maailmalla riittää eettisiä ohjeita, jotka eivät ole vertailtavissa. Alkuvaiheen tavoitteena on, että yritykset ryhtyisivät ylipäätään julkistamaan eettisiä normejaan, eikä ohjeita jätettäisi vain yrityksen sisäiseen käyttöön, Kosonen sanoo.
Taustalla globalisaatio ja talouden ylivalta
Järjestöjen eettistämisinnon taustalla on globalisaatiokeskustelu, yritystoiminnan kansainvälistyminen ja julkisessa keskustelussa koettu talouden ylivalta.
- Kun yrityksille on siirtynyt valtaa esimerkiksi poliitikoilta, toivotaan niiltä myös laajempaa sosiaalisen vastuun ottamista, kuvailevat Kosonen ja Valtonen kuin yhdestä suusta.
Osittain hankkeita kirvoittaa myös se, että järjestöt eivät arvota suomalaisyritysten eettisyyttä kansainvälisessä vertailussa korkealle.
Vaikka monella suuryrityksellä on jo ympäristöohjelma, ei yksikään ole vielä julkisesti sitoutunut esimerkiksi YK:n Ihmisoikeuksien julistukseen.
- Suomessa ei vielä oikein ymmärretty, että eettisten normien kirjaaminen ennakkoon on järkevää riskien hallintaa. Eiköhän esimerkiksi UPM:n Indonesian-kohukin kertonut siitä, että jälkikäteen mainetta on paljon vaikeampi puhdistaa, sanoo Kepan Valtonen.
STT-IA
3.11.2000
