Ympäristövaikutuksista erilaiset näkemykset
Väittämien ja vastaväittämien Vuotos
Vuotoksen ympäristövaikutuksista on ehditty tehdä tukku arvioita, selvityksiä ja tutkimuksia. Niistä vedetyt johtopäätökset ovat useimmiten saaneet vastaansa toisenlaisen johtopäätöksen. Kuhunkin kysymykseen on yleensä löytynyt vähintään kaksi toisistaan kovin poikkeavaa vastausta.Kiistelyn kohteena ovat olleet mm. linnut. Vuotosmailta tavattiin tutkimuksissa rikas linnusto: ainakin 145 eri lajia, joista 125 pesiviä. Joukossa oli useita uhanalaisia lajeja. Altaan laskettiin karkottavan alueelta jopa yli 40 000 lintupariskuntaa.
Kemijoki Oy:n mukaan Vuotosmailla pesii valtakunnallisesti vaarantuneita tai silmälläpidettäviä lajeja vain kahdeksan ja niiden yksilömäärät edustavat enimmillään vain neljää prosenttia lajinsa koko maan pesimäkannasta.
Muuttoon pakotetut linnut taas olisivat valtaosin varpuslajien edustajia.
Tutkimukset kertoivat, että allas tuhoaa lähes kokonaan omaleimaisen kasvillisuuden. Eriteltiin mm. 40 uhanalaista putkilokasvilajia sekä 50 sienilajia. Perhosia oli niin ikään runsaasti samoin kuin hämähäkkejä, maakiitäjäisiä ja maanilviäisiä.
Vuotoksen alueelta ei löydetty yhtään valtakunnallisesti erittäin uhanalaista lajia, jokiyhtiö vastasi toisella tutkimuksella. Vain yksi alueellisesti erittäin uhanalainen putkilokasvi, verikämmekkä keikkui listoilla.
Elohopean vilkkaita kaloja
Vahvan kiistelyn kohteena on ollut kalasto. Altaan ja sen voimakkaan vuotuisen vedenkorkeuden vaihtelun epäillään vievät elämisen eväitä kaloilta. Peikoksi on niin ikään nostettu allaskaloihin pitkäksikin ajaksi iskevä elohopea.
Toinen selitys on, että Vuotoksen keskeiseksi saalislajiksi nousee siika, kuten Lokalla ja Porttipahdallakin. Siikaan ei elohopeaa kerry niin kuin haukeen ja ahveneen.
Vedenkorkeuden vaihtelu nostetaan tällä kohdin jopa hyväksi asiaksi, koska se saattaa vaikeuttaa mm. elohopealle alttiin hauen lisääntymistä.
Tekojärvet lisäävät kasvihuonekaasuja. Laskelmin on osoitettu, että veden nosto jopa kymmenkertaistaa allasalueen kaasupäästöt nykyisestä - tosin määrä tunnustetaan niukaksi muihin energialähteisiin verrattuna.
Samaan vetoaa Kemijoki Oy. Päästöjen nousu on selviö, mutta niiden osuus jäisi alle prosenttiin fossiilisten polttoaineiden käytön tuomasta kokonaiskuormasta.
Isot pedot kelvottomia
Samaan tapaan on keskusteltu laidasta laitaan lukuisista Vuotoksen vaikutuksista. Tarjonnasta omansa löysivät myös toimitusmiehet ja liittivät ne toukokuussa 1996 julkistettuun katselmuskirjaan.
He katsoivat asiantuntija-arvioon vedoten, ettei hanke hävitä eliölajeja tai elinympäristötyyppejä.
Altaan vedenlaatu heikkenee alussa, mutta muuttuu 3-4 vuodessa käyttökelpoisuudeltaan tyydyttäväksi. Vuotoksen alapuolisen vesistön luokka laskee puolestaan hyvästä tyydyttäväksi vähintään kymmeneksi vuodeksi lähinnä rehevöitymisen takia.
Kookkaat petokalat ovat syömäkelvottomia elohopean takia 8-15 vuotta. Alapuolisessa vesistössä myrkkyhaittaa esiintyy viitisen vuotta, mutta Kemijärven padotusalueella ainakin kymmenen vuotta.
Lopputuloksen näyttänee vasta allas itse - sikäli kun se aikanaan toteutuu.
Lue myös artikkeli:
STT-IA
3.3.2000
