Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Salainen VIA hautasi sota-aikaisen kortistonsa Mäntyharjulle



Valtion tiedoituslaitoksessa toimi jatkosodan aikana salainen organisaatio VIA, joka on lyhenne sanoista Vapaus-Isänmaa-Aseveljeys. Se tuotti kesäkuusta 1941 sodan loppuun saakka kirjallista materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja sai samalla tietoa ihmisten mielialoista.


Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi tiedoituslaitoksen ja VIA:n johtotehtävissä. Sodan loputtua hän poltatti suurimman osan organisaation aineistosta, mm. koko asiamiesverkoston Helsingissä Kallion yhteiskoulun pannuhuoneessa. Sen ei haluttu joutuvan valvontakomission käsiin.

Osan salaisesta aineistosta ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen kesähuvilalleen Mäntyharjulle.

Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia.

Sotapäiväkirja 1941-1944 ilmestyy nyt valtiotieteen tri, dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana laitoksena.

Päiväkirjansa Me uskoimme Suomeen esipuheen on päivännyt Martti Ruutu Kauniaisissa 6. joulukuuta 1999 Kauniaisissa. Kustantaja on Otava.


Mannerheimin päiväkäsky

Martti Ruutu kirjoittaa sotapäiväkirjassaan 13. 7. 1941, että hän sai tehtäväkseen valmistaa mietinnön ja sen, miten Mannerheimin päiväkäskyn tekemän vaikutuksen propagandistinen käsittely "onnellisimmin" olisi suunniteltava sisäisen hajaannuksen ehkäisemiseksi.

Mannerheimhan toisti päiväkäskyssään 10. 7. 1941 Suomen ja Vienan karjalaisille, "etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat".

Ruutu kirjasi, ettei minkäänlaisiin peruutteleviin selittelyihin saa mennä. Päiväkäskyn aggressiiviselta perusasenteelta on koetettava taittaa kärki.

Lisäksi piti yhdenmukaisesti Rytin puheen kanssa korostettava, että sodassamme on kysymys pakosta nousta taisteluun maan vapauden puolustamiseksi.

Itä-Karjalan miehitys on päiväkirjan esittämän suunnitelman mukaan nähtävä kansamme itsenäisyyden turvaamisen välttämättömänä edellytyksenä.


Vuokkiniemen fiasko

Ruutu kirjoitti vielä, että toisaalta Karjalan kansan itsensä vuoksi tämä yhdistäminen on tärkeä. Viikko sen jälkeen olivat huomion keskipisteenä Vuokkiniemen tapahtumat. Niille naureskeltiin yleisesti sekä Suomessa että ulkomailla.

Vuokkiniemen kylässä, Itä-Karjalassa nimittäin järjestettiin 20.7.1941 kansalaiskokous, jossa päätettiin koko Vienan ja Aunuksen kansan nimissä liittyä Suomeen.

Eri historiantutkijat ovat esittäneet Vuokkiniemen tapahtumista erilaisia arvioita mm. sen järjestäjistä. Valtion tiedoituslaitos ja VIA ei niistä Ruudun päiväkirjan mukaan ainakaan tiennyt etukäteen yhtään mitään.

Vuokkiniemen kokous lienee ollut erinomaisen heikosti lavastettu juttu, kirjoittaa Ruutu. Kun paikalle sattunut lehtimiesretkikunta oli ajettu kokouksen tieltä pois, oli englantilainen lehtimies Donald Day sanonut suomalaisupseerille, että eihän siellä ollut "kuin parikymmentä vanhaa ämmää".


Presidentti ja pääministeri Päämajaan

Englantilainen oli päiväkirjan mukaan edelleen todennut: "Kaikista muista minä olisin tällaista uskonut, mutta että te suomalaiset sellaiseen ryhdyitte, sitä en osannut odottaa".

Ruutu pohtii, ettei tarvitse odottaa pitkään, ennen kuin tämä herkkupala on vastustajain kansainvälisen propagandan hampaissa. Politikoiko Päämaja jo vallan vapaasti hallituksesta piittaamatta?

Hän kertoo presidentin ja pääministerin matkustaneen 23.7. Päämajaan. "Näyttää aivan välttämättömältä, että hallituksen desavuoinnin jatkumiselle pannaan jyrkkä sulku."

Vuokkiniemen sopan keittäjiksi Ruutu nimeää VIA:sta katsoen AKS:n (Akateeminen Karjala-Seura) Päämajassa toimivan joukon, puhelinsanomista päätellen Helasen.

Suomen kansan edustaja oli paikalla, ei joku hallituksen jäsen, vaan - insinööri Reino Castrén. Kunniakomppaniaa taas komensi Martti Walleniuksen kaveri Sortavalan Seurahuoneen "Ståhlberg-juhlilta" eli E.Kuussaari.

Näillä Ståhlberg-juhlilla Ruutu tarkoittaa niitä upseerijuominkeja lokakuussa 1930, joilla ajatus presidentti Ståhlbergin kyydittämisestä oli vajaat yhdeksän vuotta aiemmin syntynyt.

STT-MH
3.3.2000


Ajassa -sivulle