Salainen VIA hautasi sota-aikaisen kortistonsa Mäntyharjulle
Valtion tiedoituslaitoksessa toimi jatkosodan aikana salainen organisaatio VIA, joka on lyhenne sanoista Vapaus-Isänmaa-Aseveljeys. Se tuotti kesäkuusta 1941 sodan loppuun saakka kirjallista
materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja sai samalla tietoa ihmisten mielialoista.
Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi
tiedoituslaitoksen ja VIA:n johtotehtävissä. Sodan
loputtua hän poltatti suurimman osan
organisaation aineistosta, mm. koko
asiamiesverkoston Helsingissä Kallion
yhteiskoulun pannuhuoneessa. Sen ei haluttu
joutuvan valvontakomission käsiin.
Osan salaisesta aineistosta ja koko jatkosodan
ajan pitämänsä päiväkirjan Ruutu kätki
öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna
sorarinteeseen kesähuvilalleen Mäntyharjulle.
Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin
1980-luvun alussa. Kansallisarkiston
konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria
osia.
Sotapäiväkirja 1941-1944 ilmestyy nyt
valtiotieteen tri, dosentti Ilkka Seppisen
täydentämänä ja toimittamana laitoksena.
Päiväkirjansa Me uskoimme Suomeen esipuheen
on päivännyt Martti Ruutu Kauniaisissa 6.
joulukuuta 1999 Kauniaisissa. Kustantaja on
Otava.
Mannerheimin päiväkäsky
Martti Ruutu kirjoittaa sotapäiväkirjassaan 13. 7.
1941, että hän sai tehtäväkseen valmistaa
mietinnön ja sen, miten Mannerheimin
päiväkäskyn tekemän vaikutuksen
propagandistinen käsittely "onnellisimmin" olisi
suunniteltava sisäisen hajaannuksen
ehkäisemiseksi.
Mannerheimhan toisti päiväkäskyssään 10. 7.
1941 Suomen ja Vienan karjalaisille, "etten tulisi
panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi
ja Itä-Karjala olisivat vapaat".
Ruutu kirjasi, ettei minkäänlaisiin peruutteleviin
selittelyihin saa mennä. Päiväkäskyn
aggressiiviselta perusasenteelta on koetettava
taittaa kärki.
Lisäksi piti yhdenmukaisesti Rytin puheen kanssa
korostettava, että sodassamme on kysymys
pakosta nousta taisteluun maan vapauden
puolustamiseksi.
Itä-Karjalan miehitys on päiväkirjan esittämän
suunnitelman mukaan nähtävä kansamme
itsenäisyyden turvaamisen välttämättömänä
edellytyksenä.
Vuokkiniemen fiasko
Ruutu kirjoitti vielä, että toisaalta Karjalan
kansan itsensä vuoksi tämä yhdistäminen on
tärkeä. Viikko sen jälkeen olivat huomion
keskipisteenä Vuokkiniemen tapahtumat. Niille
naureskeltiin yleisesti sekä Suomessa että
ulkomailla.
Vuokkiniemen kylässä, Itä-Karjalassa nimittäin
järjestettiin 20.7.1941 kansalaiskokous, jossa
päätettiin koko Vienan ja Aunuksen kansan
nimissä liittyä Suomeen.
Eri historiantutkijat ovat esittäneet Vuokkiniemen
tapahtumista erilaisia arvioita mm. sen
järjestäjistä. Valtion tiedoituslaitos ja VIA ei
niistä Ruudun päiväkirjan mukaan ainakaan
tiennyt etukäteen yhtään mitään.
Vuokkiniemen kokous lienee ollut erinomaisen
heikosti lavastettu juttu, kirjoittaa Ruutu. Kun
paikalle sattunut lehtimiesretkikunta oli ajettu
kokouksen tieltä pois, oli englantilainen lehtimies
Donald Day sanonut suomalaisupseerille, että
eihän siellä ollut "kuin parikymmentä vanhaa
ämmää".
Presidentti ja pääministeri Päämajaan
Englantilainen oli päiväkirjan mukaan edelleen
todennut: "Kaikista muista minä olisin tällaista
uskonut, mutta että te suomalaiset sellaiseen
ryhdyitte, sitä en osannut odottaa".
Ruutu pohtii, ettei tarvitse odottaa pitkään, ennen
kuin tämä herkkupala on vastustajain
kansainvälisen propagandan hampaissa.
Politikoiko Päämaja jo vallan vapaasti
hallituksesta piittaamatta?
Hän kertoo presidentin ja pääministerin
matkustaneen 23.7. Päämajaan. "Näyttää aivan
välttämättömältä, että hallituksen desavuoinnin
jatkumiselle pannaan jyrkkä sulku."
Vuokkiniemen sopan keittäjiksi Ruutu nimeää
VIA:sta katsoen AKS:n (Akateeminen
Karjala-Seura) Päämajassa toimivan joukon,
puhelinsanomista päätellen Helasen.
Suomen kansan edustaja oli paikalla, ei joku
hallituksen jäsen, vaan - insinööri Reino Castrén.
Kunniakomppaniaa taas komensi Martti
Walleniuksen kaveri Sortavalan Seurahuoneen
"Ståhlberg-juhlilta" eli E.Kuussaari.
Näillä Ståhlberg-juhlilla Ruutu tarkoittaa niitä
upseerijuominkeja lokakuussa 1930, joilla ajatus
presidentti Ståhlbergin kyydittämisestä oli vajaat
yhdeksän vuotta aiemmin syntynyt.
STT-MH
3.3.2000
Ajassa -sivulle
|