Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Yli puolet suomalaisista kärsii purennasta johtuvasta päänsärystä



Yli puolet suomalaisista kärsii ajoittain purentaelimistä johtuvista kivuista, tavallisimmin päänsärystä. Purentahäiriöistä voivat kertoa myös leukanivelten lonksuminen, leuan jumittuminen ja korvien soiminen.


Toistuvat päänsäryt vaivaavat kaksi kertaa useammin purentavikaisia kuin muuta väestöä. Päänsärky on lisäksi yksi yleisimmistä työ- ja opiskelupoissaolojen syistä. Kustannukset kohoavat vuosittain satoihin miljooniin markkoihin.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on julkaissut dosentti Pentti Kemppaisen kirjoittaman oppaan päänsärystä ja sen yhteydestä purentavikoihin- ja häiriöihin. Potilaille suunnatussa vihkosessa huomautetaan, että kipu on aina hoitamisen väärti.

Opas neuvoo myös kuinka oikeilla työasennoilla ja mm. kynsien pureskelun lopettamisella purentalähtöistä päänsärkyä voi ehkäistä.


Stressikin vaikuttaa

Purentahäiriöistä johtuvaa päänsärkyä esiintyy myös hyvähampaisilla ihmisillä ja naisilla yleisemmin kuin miehillä. Opas huomauttaa, että purentaelin on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin hampaiden, tukikudosten, sylkirauhasten, kielen, luiden kuin niveltenkin kunto.

Kipu syntyy muun muassa hampaiden vääristä asennoista tai niiden kirskuttelusta, lihasten jännityksestä tai vaikkapa stressistä. Purentahäiriöt vaihtelevat eri ikäkausina ja häviävät usein itsestään.

- Haitalliset pureskelutavat, yölliset hampaiden kiristelyt, kiputuntemukset ja psyykkiset jännitystilat saattavat kuitenkin kehittyä noidankehäksi.

- Yksi vaiva pahentaa toista ja voi johtaa kiputilojen kroonistumiseen, jopa potilaiden masentuneisuuteen, opas huomauttaa.

Välttämättä potilas ei edes itse tiedosta ongelmaansa. Yöllisestä kirskuttelusta tälle saattaa kertoa elämänkumppani tai perheenjäsen.


Hoitoa kannattaa hakea

Potilas osaa oppaan mukaan hoitaa purentahäiriöitä päänsärkyineen omatoimisesti, kunhan hän tietää, mistä vika johtuu. Kipu kannattaa poistaa alkuvaiheessa, jotta jatkuvilta särkytiloilta vältyttäisiin.

- Päänsäryn alkuperää on joskus vaikea tunnistaa purennasta johtuvaksi ja usein tarvitaan lisätutkimuksia, kuten leukanivelten röntgenkuvausta, laboratorio- tai korvatutkimuksia.

- Harvoin kuitenkaan joudutaan leikkaamaan. Vain joka sadas kipupotilas tarvitsee kirurgin veistä, opas lohduttaa.

Moni potilas saa avun opastetusta itsehoidosta. Auttaa, jos lopettaa kynsien pureskelun, opettelee oikeat työasennot, tekee puremalihasharjoituksia ja keskittyy stressinhallintaan.

Fysioterapeutista on suurta apua, jos potilas kärsii niskojen tai kaulan seudun lihaskireydestä. Yöllisen hampaiden narskuttelun auttaa purentakisko.

STT-MH
3.3.2000


Ajassa -sivulle