Yli puolet suomalaisista kärsii purennasta johtuvasta päänsärystä
Yli puolet suomalaisista kärsii ajoittain purentaelimistä johtuvista kivuista, tavallisimmin päänsärystä. Purentahäiriöistä voivat kertoa myös leukanivelten lonksuminen, leuan jumittuminen ja korvien soiminen.
Toistuvat päänsäryt vaivaavat kaksi kertaa
useammin purentavikaisia kuin muuta väestöä.
Päänsärky on lisäksi yksi yleisimmistä työ- ja
opiskelupoissaolojen syistä. Kustannukset
kohoavat vuosittain satoihin miljooniin
markkoihin.
Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS on
julkaissut dosentti Pentti Kemppaisen
kirjoittaman oppaan päänsärystä ja sen
yhteydestä purentavikoihin- ja häiriöihin. Potilaille
suunnatussa vihkosessa huomautetaan, että kipu
on aina hoitamisen väärti.
Opas neuvoo myös
kuinka oikeilla työasennoilla ja mm. kynsien
pureskelun lopettamisella purentalähtöistä
päänsärkyä voi ehkäistä.
Stressikin vaikuttaa
Purentahäiriöistä johtuvaa päänsärkyä esiintyy
myös hyvähampaisilla ihmisillä ja naisilla
yleisemmin kuin miehillä. Opas huomauttaa, että
purentaelin on kokonaisuus, johon vaikuttavat niin
hampaiden, tukikudosten, sylkirauhasten, kielen,
luiden kuin niveltenkin kunto.
Kipu syntyy muun muassa hampaiden vääristä
asennoista tai niiden kirskuttelusta, lihasten
jännityksestä tai vaikkapa stressistä.
Purentahäiriöt vaihtelevat eri ikäkausina ja
häviävät usein itsestään.
- Haitalliset pureskelutavat, yölliset hampaiden
kiristelyt, kiputuntemukset ja psyykkiset
jännitystilat saattavat kuitenkin kehittyä
noidankehäksi.
- Yksi vaiva pahentaa toista ja voi
johtaa kiputilojen kroonistumiseen, jopa
potilaiden masentuneisuuteen, opas huomauttaa.
Välttämättä potilas ei edes itse tiedosta
ongelmaansa. Yöllisestä kirskuttelusta tälle
saattaa kertoa elämänkumppani tai perheenjäsen.
Hoitoa kannattaa hakea
Potilas osaa oppaan mukaan hoitaa
purentahäiriöitä päänsärkyineen omatoimisesti,
kunhan hän tietää, mistä vika johtuu. Kipu
kannattaa poistaa alkuvaiheessa, jotta jatkuvilta
särkytiloilta vältyttäisiin.
- Päänsäryn alkuperää on joskus vaikea tunnistaa
purennasta johtuvaksi ja usein tarvitaan
lisätutkimuksia, kuten leukanivelten
röntgenkuvausta, laboratorio- tai
korvatutkimuksia.
- Harvoin kuitenkaan joudutaan
leikkaamaan. Vain joka sadas kipupotilas
tarvitsee kirurgin veistä, opas lohduttaa.
Moni potilas saa avun opastetusta itsehoidosta.
Auttaa, jos lopettaa kynsien pureskelun,
opettelee oikeat työasennot, tekee
puremalihasharjoituksia ja keskittyy
stressinhallintaan.
Fysioterapeutista on suurta apua, jos potilas
kärsii niskojen tai kaulan seudun lihaskireydestä.
Yöllisen hampaiden narskuttelun auttaa
purentakisko.
STT-MH
3.3.2000
Ajassa -sivulle
|