Uutta perustuslakia täydennettiin asetuksilla keskiviikkona
Uusi perustuslaki kaventaa presidentin valtaoikeuksia
Uusi tasavallan presidentti Tarja Halonen astui keskiviikkona puitteiltaan erilaiseen virkaan kuin hänen edeltäjänsä Martti Ahtisaari.Samanaikaisesti presidentin vaihdoksen kanssa tulee voimaan uusi perustuslaki, joka kaventaa presidentin valtaa sekä ulko- että sisäpolitiikassa. Kahdessa eduskunnassa hyväksytty perustuslaki nostaa yhteistoiminnan avainsanaksi presidentin ja valtioneuvoston välisissä suhteissa.
Kun vanha hallitusmuoto antoi presidentille oikeuden määrätä suhteista ulkovaltoihin, toteaa uusi perustuslaki presidentin johtavan ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Sisäpolitiikan puolella suurin muutos on se, että vastuu hallituksen muodostamisesta siirtyy selkeästi eduskunnalle. Ns. presidentin kierrokset jäävät historiaan, eikä presidentillä ole enää entisenlaista valtaa pääministeriä valittaessa.
Presidentti tekee esityksen pääministeristä, mutta valinta sidotaan eduskuntaryhmien keskinäisissä neuvotteluissa saavutettuun tulokseen. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnan äänestyksessä enemmän kuin puolet kannattaa hänen valintaansa.
Presidentti siirtyy sisäpolitiikassa aiempaa enemmän reserviin. Valtaosan päätöksistään hän tekee valtioneuvoston ehdotuksesta.
Presidentillä säilyy kuitenkin päätösvalta monissa virkanimityksissä. Presidentti vahvistaa edelleen myös eduskunnan hyväksymät lait, mutta eduskunta vetää ristiriitatilanteissa pitemmän korren.
Merkittäviä sotilaskäskyjä presidentti voi antaa vastaisuudessa vain puolustusministerin läsnäollessa.
Käytännöt muovataan
Ulkopolitiikassa uusi perustuslaki ei välttämättä aiheuta suuria muutoksia nykyiseen toimintaan. Yhteistoimintaa on harjoitettu jo Mauno Koiviston ensimmäisestä kaudesta lähtien.
Halonen joutuu kuitenkin ensimmäisenä uuden perustuslain ajan presidenttinä muovaamaan käytäntöjä, jotka todennäköisesti säilyvät pitkään.
Toistaiseksi on sopimatta mm. se, johtaako hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa puhetta pääministeri vai presidentti. Tähän mennessä tehtävä on kuulunut presidentille silloin, kun hän on ollut läsnä kokouksissa.
EU-asioissa päätösvalta on aiempaa selvemmin hallituksella. Entisenlaisia tulkintaerimielisyyksiä ei enää pitäisi syntyä, kun Suomen edustautuminen EU:n toimielimissä luetaan selkeästi valtioneuvoston päätösvaltaan.
Uusi perustuslaki ja sitä myötäilevä eduskunnan työjärjestys muuttavat myös parlamentin työtapoja. Lait hyväksytään kahdessa käsittelyssä aiempien kolmen käsittelykerran sijasta.
Puhemiehellä on keskiviikon jälkeen aiempaa enemmän valtaa määrätä puheenvuorojen pituudesta. Ministerit eivät myöskään pääse enää ohittamaan kansanedustajia puhujalistalla.
Valtioneuvosto nimeää Suomen edustajat korkeisiin EU:n virkoihin
Valtioneuvosto täydensi keskiviikkona voimaan tullutta uutta perustuslakia asetuksilla. Valtioneuvoston ohjesääntöä tarkistettiin mm. niin, että valtioneuvoston yleisistunto päättää edustautumisesta EU:n huippukokouksissa ja nimeää Suomen ehdokkaat korkeisiin EU:n virkoihin.
EU-asioista tehtiin valtioneuvoston ohjesääntöön omat kohdat, koska uuden perustuslain mukaan päätösvalta EU:hun liittyvistä Suomen toimenpiteistä kuuluu valtioneuvostolle.
Näin ollen päättäminen Suomen edustautumisesta EU:n huippukokouksissa eli Eurooppa-neuvoston kokouksissa säädettiin valtioneuvoston yleisistunnon toimivaltaan.
Nyt ohjesäännössä säädetään myös, että Suomen ehdokkaiden nimeäminen EU:n komissioon, EY:n tuomioistuimeen ja ensimmäisen asteen tuomioistuimeen sekä Euroopan keskuspankin EKP:n johtokuntaan kuuluu valtioneuvoston yleisistunnolle. Aikaisemmin niistä päätti tasavallan presidentti.
Ohjesäännön mukaan edelleenkin valtioneuvoston ministerivaliokuntia johtaa pääministeri. Siten pääministeri johtaa jatkossa myös ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa, joka aikaisemmin on kokoontunut tasavallan presidentin johdolla.
Uuden tasavallan presidentin Tarja Halosen ja pääministeri Paavo Lipposen (sd.) on määrä lähipäivinä sopia, miten ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan eli Hutvan työ järjestetään jatkossa.
Oikeuskansleri Paavo Nikulan ottaman tulkinnan mukaan yhteenvedon valiokunnassa käydystä keskustelusta voi tehdä myös muu kuin puheenjohtaja.
Toisin sanoen tasavallan presidentti voisi vetää yhteen keskustelun hänen toimivaltaansa kuuluvista asioista ja pääministeri EU-asioista.
Valtioneuvosto antoi keskiviikkona myös asetukset ulkoasiainhallinnosta ja ulkoasiainministeriöstä. Niillä täsmennetään vanhoja säännöksiä.
Lisäksi annettiin asetukset Suomen säädöskokoelmasta ja ministeriöiden ja ja valtion muiden viranomaisten määräyskokoelmista.
Asetuksen mukaan määräyskokoelmassa julkaistavat ministeriön asetukset ja muut keskushallinnon määräykset on pidettävä tietoverkossa maksutta yleisön saatavilla.
Internet-palvelun perustamisen arvioidaan maksavan noin 200 000 markkaa ja sen ylläpidon noin 150 000 markkaa vuodessa.
STT-IA
3.3.2000
