Selvitysmies esittää pelastustoimen säilyttämistä kunnallisena
Palo- ja pelastustoimen siirtämista valtion hoidettavaksi pohtinut selvitysmies Pekka Myllyniemi esittää pelastustoimen perusjaoksi noin 30 kuntien lailla säädeltyyn yhteistoimintaan perustuvaa alueellista pelastustointa.
Pekka Myllyniemi nimitettiin selvitysmieheksi
selvittämään nykyisen hallituksen ohjelman mukaisesti palo-
ja pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtion
hoidettavaksi. Tätä siirtoa hän ei kuitenkaan esitä.
Suomessa pelastustoimi on järjestetty
ohjattuna
kunnallisena toimintana. Vuoden 1933
palolaista
lähtien kunnat ovat olleet vastuussa
pelastustoimesta alueellaan.
Sisäasiainministeriöllä on kuitenkin ollut oikeus ohjata
kuntien
toimia määräyksillä ja ohjeilla.
Lääninhallituksille on kuulunut kuntien
valvontatehtävä.
Valtaosa kunnista liian pieniä
Selvitysmiehen mukaan keskitetty ja
yksityiskohtiin puuttuva kuntien
ohjaus on kuitenkin ristiriidassa
kunnallisen
itsehallinnon vahvistamistavoitteiden
kanssa.
Pelastustoimen tarkoituksenmukaisen
kehittämisen kannalta valtaosa kunnista
on
taloudellisesti ja toiminnallisesti
liian pieniä
toiminnan järjestämisen perusyksiköitä.
Kehittämisessä tarvittava taloudellinen
joustovara
pelastustoimen sisällä on vain
muutamilla
suurimmilla kunnilla.
Kuntien välinen
yhteistoiminta on operatiivisella
tasolla hyvää,
mutta laajempi yhteistyö kuten kuntien
yhteinen
pelastuslaitos on lukuisista yrityksistä
huolimatta
onnistunut vain muutamassa tapauksessa.
Selvitysmies Myllyniemi esittää, että
pelastustoimen
järjestämisen perusjaoksi yksittäisten
kuntien
sijasta muodostetaan noin 30 kuntien
lailla
säädeltyyn yhteistoimintaan perustuvaa
alueellista pelastustointa.
Myllyniemi näkee, että mikäli näiden kunnallisten
alueellisten
pelastustoimien muodostaminen
lakisääteisesti
ei osoittautuisi poliittisesti tai
muutoin
toteuttamiskelpoiseksi olisi
valtiollistaminen
mahdollinen vaihtoehto.
Ennaltaehkäisevää työtä laiminlyödään
Myllyniemen selvityksen mukaan
pelastustoimen nykyisessä tilanteessa
ennaltaehkäisevää työtä laiminlyödään,
mikä
näkyy selvimmin siinä, että
lakisääteisistä
palotarkastuksista suoritetaan vain
puolet.
Palkatun henkilöstön työajan käyttöön liittyy
ongelmia. Pienemmissä kunnissa
päätoimista
henkilöstöä on usein vain palopäällikkö
ja hänen
ajastaan puolet kuluu hallintotehtävien
hoitoon.
Suurempien kuntien vakinaisesta
henkilöstöstä 90
% on vuorokausirytmisessä vuorotyössä
eikä
yleensä osallistu ennaltaehkäisevään
työhön.
Tämän henkilöstön työaikaa ei hyödynnetä
parhaalla mahdollisella tavalla, koska
palkkausjärjestelmä on vinoutunut ja
kannustaa
pikemmin lepoon kuin varsinaiseen
työntekoon.
Selvitysmies Myllyniemi korostaa, että
ennaltaehkäisy on
suoritettava perustehtävän mukaisesti.
Tämän vuoksi olisi tarpeen keskittää hallinnolliset
tehtävät,
talouden hoito ja hankinnat, jolloin
vapautetaan
pienten kuntien palopäälliköiden
työpanos
toimialan ydintehtävien suorittamiseen.
Päätoimisen henkilöstön
työaikajärjestelyt
joustavoitetaan ja palkkausjärjestelmä
uusitaan
joustavuutta suosivaksi.
Visiona maailman tehokkain pelastustoimi
Myllyniemi esittää muina tehtävämuutoksina
sairaankuljetuksen jakamista
kiireelliseen ja
kiireettömään sairaankuljetukseen ja
kiireellisen
sairaankuljetuksen liittämistä
kiinteästi
pelastustoimeen.
Lisäksi pitäisi selvittää, olisko öljyvahinkojen
torjuntatehtävät tarpeellista siirtää ympäristöhallinnolta
pelastustoimen yhteyteen.
Selvitysmiehen esityksen mukaan johtamisessa
kehitetään erityisesti
henkilöstöjohtamista,
operatiivista johtamista varsinkin
suuronnettomuuksissa sekä koordinointia
keskushallinnon tasolla.
Selvitysmies on tehnyt loppuraporttinsa
pelastustoimen strategiasuunnitelman
muotoon.
Strategiassa pelastustoimen visio
on:
Maailman tehokkain pelastustoimi on
taloudellinen ja lähellä ihmistä, jossa
motivoitunut ja tehtävänsä taitava
henkilöstö
vastaa onnettomuusriskien hallinnasta.
VT
3.3.2000
Kotimaa -sivulle
|