Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys


Haku Verkkouutisista:






Pääkirjoitus


Päätoimittaja Ilkka Ahtokivi

3.3.2000


Halosen kausi alkaa seesteisesti


Suomen tasavallan 11. presidentti Tarja Halonen astui virkaansa keskiviikkona. Halonen saa edeltäjältään Martti Ahtisaarelta ja hallitukselta hyvän perinnön. EU-jäsenyyden myötä maan ulko- ja turvallisuuspoliittinen asema on vahvempi kuin kertaakaan historiamme aikana.

Halosen astuessa tehtäväänsä tuli voimaan myös uusi perustuslaki, joka lisää merkittävästi parlamentarismia. Voidaan jopa sanoa, että uuden perustuslain myötä Suomi siirtyy normaaliparlamentarismiin. On myönteistä, että uusi presidentti heti virkakautensa aluksi ilmoittaa tahtovansa sitoutua tähän kehityssuuntaan.

Uusin kavennetuin valtaoikeuksien varustettu presidentti ei ole vahva sisäpoliittinen vaikuttaja, mutta hän saa toki äänensä kuuluviin niissä kysymyksissä, joita tärkeinä pitää. Tarja Halosesta saattaakin tulla edeltäjäänsä aktiivisempi sisäpoliittinen keskustelija.

Siirtyessään presidentiksi suoraan ulkoministerin tehtävistä Halonen omaa jo valmiiksi ne perusvalmiudet, joita presidentin ulkopoliittisten tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Kansalaiset voivat olla luottavaisia sen suhteen, että ulkopolitiikan keulahahmon tehtävät ovat osaavissa käsissä.

Uusi tasavallan presidentti vakuutti virkaanastujaispuheessaan haluavansa olla koko kansan presidentti. Tämä onkin erityisen tärkeää sen vuoksi, että kansanvaalin tulos oli äärimmäisen tiukka ja sen seurauksena maassa on paljon niitä, jotka eivät vielä koe Halosta omaksi presidentikseen.

Halonen korosti myös tekevänsä parhaansa, jotta suomalaiset voisivat kuuden vuoden päästä tuntea elävänsä tasa-arvoisemmassa maassa. Hän kiinnitti huomiota myös maan kahtiajakautumisen vaaraan, työllisyyden parantamiseen ja pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan epäkohtien korjaamiseen.

Viimeksi mainituissa asioissa presidentillä ei ole suoranaista valtaa, mutta se ei merkitse sitä, etteikö hänellä olisi vaikutusvaltaa.

TIMO KERVINEN


Budjettitiedonanto paikallaan


Hallitus antaa eduskunnalle lähivuosia koskevan tiedonannon valtion budjetin menokehyksistä 21. päivänä maaliskuuta. Tiedonannon myötä eduskunta pääsee keskustelemaan budjetin menoraameista varsinaista eduskunnan budjettikäsittelyä varhaisemmassa vaiheessa.

Hallituksen jokakeväistä raamipäätöstä ei ole aiemmin tuotu eduskunnan käsiteltäväksi, vaan eduskunta on päässyt käyttämään budjettivaltaansa vasta hallituksen annettua eduskunnalle esityksensä seuraavan vuoden tulo- ja menoarvioksi.

Menettelyn taustalla on hallituksen budjettiesityksen repeäminen viime joulukuussa. Tuolloin hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat satojen miljoonien menolisäyksistä hallituksen esitykseen. Nyt eduskuntaryhmille halutaan antaa tilaisuus keskustela menoraameista hyvissä ajoin.

Kun tiedonantomenettely päättyy luottamuslauseäänestykseen, on oletettavaa, että hallitus onnistuu menettelyllään sitouttamaan hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ainakin budjetin loppusummaan.

Ainakin on toivottavaa, ettei viime joulukuisen tapaiset budjettifarssit enää toistuisi.

TIMO KERVINEN


Sivun alkuun