Sosiaalinen asema heijastuu terveyden kokemiseen
Puolet suomalaisnuorista oireilee viikoittain
Yläasteikäiset nuoret pitävät itseään erittäin terveinä, mutta kertovat silti kokevansa erilaisia oireita viikoittain. 11-15-vuotiaista pojista 43-38 prosenttia kokee vähintään neljää oiretta noin kerran viikossa.Tytöistä väsymystä, ärtyneisyyttä, päänsärkyä, niskavaivoja tai muita oireita on jo 46-65 prosentilla. Pojat arvioivat kuntonsa hyväksi tyttöjä yleisemmin.
Tiedot löytyvät Raili Välimaan terveyskasvatuksen alaan kuuluvasta väitöskirjasta, joka tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa viime lauantaina.
Välimaan väitös nuorten koetusta terveydestä perustuu Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälisen koululaistutkimuksen Suomesta vuonna 1998 koottuun tutkimusaineistoon, vuoden 1994 15-vuotiailta kerättyyn lisäaineistoon sekä ryhmähaastatteluaineistoon. Pääaineiston muodostaneeseen kyselyyn vastasi lähes 4 900 koululaista.
Miten paljon nuorten oireita voidaan sietää
Tutkija Välimaa pitää koululaisten oireilun yleisyyttä huolestuttavana. Hänen mukaansa tulisi arvioida esimerkiksi kouluterveydenhuollon palveluiden sisältöä ja riittävyyttä suhteessa nuorten oireiluun.
Esimerkiksi 15-vuotiaista tytöistä lähes puolet kärsi viikoittain niskan ja hartiaseudun vaivoista sekä päänsärystä. Myös mielialaa kuvaavat oireet olivat melko yleisiä ja lisääntyivät iän myötä.
- Kysymys on siitä, miten paljon oireita me nuorilla yleensä siedämme. Toisaalta hyvinvointivaltiossa huolestumisen kynnys on melko matala. Tärkeämpää kuin keskustelu yksittäisestä oireesta olisi yleisempi arvokeskustelu nuorten terveydestä. Osalla nuorista menee terveyden kannalta todella heikosti, Välimaa muistuttaa.
Tutkimuksen tulokset antavat aiheen tarkastella kriittisesti myös nuorten terveyskokemusten ilmentämää yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Välimaan mukaan sosiaaliluokkaerot eivät terveydentilan osalta ainakaan pienene.
Terveyden kokemukset vaihtelevat sen mukaan, miten nuori arvioi perheensä sosiaalisen aseman tai millaisena hän näkee omat koulutusvalintansa.
- Lukioon pyrkivät nuoret kokevat itsensä yleisemmin terveeksi, oireilevat vähemmän ja ovat omasta mielestään hyvässä kunnossa yleisemmin kuin ammatillisen koulutuksen valinneet, Välimaa kertoo.
Tytöille tarjolla yksioikoisia malleja
Välimaan mukaan nuorten terveys on moniulotteista. Vaikka 11-15-vuotiaat käsittävät terveyden lähinnä fyysisenä jaksamisena ja sairauden puuttumisena, he ryhmäkeskusteluissa liittivät terveyden myös ihmissuhteisiin, elämäntapaan, hyvään oloon ja itsensä hyväksymiseen.
- Kun keskustellaan oireista, terveys tuntuu olevan palvelu, jonka voi ostaa jostakin. Tytöt esimerkiksi saattoivat sanoa, että menisivät niskahierontaan, jos siihen olisi varaa. Ajatus, että asialle voisi itse tehdä jotakin, ei ensimmäisenä tule mieleen, tutkija huomauttaa.
Välimaa näkee etenkin nuorille tytöille olevan tarjolla yksioikoisia malleja, jotka heijastuvat käsityksissä omasta kehosta. Kolme neljästä pojasta piti omaa painoaan sopivana, mutta tytöistä 43 prosenttia piti itseään lihavana.
Lähes joka kolmas normaalipainoinenkin oli sitä mieltä, että heidän pitäisi laihduttaa. Laihduttajiksi 11-13-vuotiaista osoittautui 6 prosenttia ja 15-vuotiaista tytöistä 12 prosenttia. Kaikista tytöistä painonsa arvioi sopivaksi 62 prosenttia.
Alipainoisista 15-vuotiaista tytöistä itseään piti sopivan kokoisena 58 prosenttia, liian laihana 27 prosenttia ja vieläkin liian lihavana 11 prosenttia. Samanikäisistä alipainoisista pojista vain kaksi prosenttia piti itseään liian lihavana.
Tuki ja palaute tärkeitä
- Suomalaisnuorten ylipaino lisääntyy, mutta laihdutuskeskustelu heijastelee enemmänkin yhteiskunnan yleistä terveyskäsitystä.
- Terveys mielletään laihan ruumiin rakentamisena itselle ja pojillakin oman kehon muokkaamisena lihaksikkaammaksi. Yksilölliselle vaihtelulle ei jää juuri sijaa, Välimaa epäilee.
Nuorten terveyden kokemiseen vaikuttavat huomattavasti lähipiiristä saatava tuki ja palaute. Tyytyväisyys omassa arjessa saatuun tukeen sekä suhteet vanhempiin ja ystäviin osoittautuivat tärkeiksi itsearvioidun terveyden kannalta.
Välimaa korostaa perheen merkitystä lasten ja nuorten terveyskokemusten muodostumisessa.
- Nuorten positiivisille terveyden kokemuksille on merkityksellistä, että vanhemmat ovat arjessa paikalla neuvomassa käytännön asioissa ja antamassa myönteistä palautetta.
STT-IA
3.3.2000
