Neuvostotukikohdista Virolle miljardivahingot
Neuvostojoukkojen läsnäolosta on Virolle aiheutunut lähes 56 miljardin kruunun eli 20 miljardin markan suuruiset ympäristövahingot.Arvio sisältyy Viron ympäristöministeriön hiljattain julkistettuun raporttiin, jossa selvitetään myös, miten saastuneet alueet on saatu puhdistetuiksi.
Neuvostojoukkojen käytössä oli Virossa kaikkiaan 1 565 kasarmia tai tukikohtaa. Nämä tarvitsivat yhteensä 87 000 hehtaaria maata.
Määrä on suunnilleen kaksi prosenttia Viron kokonaispinta-alasta. Yksinomaan Tallinnan kaupungin alueella oli sotilaiden käytössä lähes 900 hehtaaria 212 eri paikassa.
Alueellisesti suurin neuvostotukikohta oli vajaat sata kilometriä Tallinnasta itään sijaitsevassa Aegviidussa. Kunnan alueesta 33 000 hehtaaria oli sotilaiden hallinnoimaa.
Tarton lähellä sijaitsevassa Laevassa oleva tukikohta piti hallussaan 13 000:ta hehtaaria ja Etelä-Virossa, Nursissa sijaitseva tukikohta 400:aa hehtaaria.
Maan kaakkoiskulmassa, Värskassa, oli 2 000 hehtaarin varuskunta. Paldiskin kaupunki ja Pakrin niemimaa olivat kokonaan siviileiltä kiellettyjä alueita samoin kuin mm. Pakrin saaret ja Naissaari.
Öljytuhot suurin ongelma
Kirjan muodossa julkaistun raportin tekijä, akateemikko Anto Raukas kertoo, että vaikeimmat ympäristöongelmat ovat syntyneet öljytuhoista. Viron hallitus on vuosina 1992-98 käyttänyt lähes 40 miljoonaa kruunua (15 mmk) maahan jätettyjen aineiden poistamiseen.
Neuvostosotilaat jättivät lähtiessään maahan myrkyllisiä aineita. Ensimmäinen tehtävä olikin korjata nämä pois lasten ulottuvilta ja vasta sen jälkeen ryhtyä maan puhdistustöihin, Raukas kertoo.
Pahimmiksi alueiksi hän nimeää mm. Tapan kaupungin ympäristön. Alueella on pahat öljytuhot, ja useista kaivoista nousi enemmän vedensekaista öljyä kuin öljysekaista vettä. Nyt tilanne on saatu hallintaan, hän kertoo.
Toinen vakava ympäristövaara tuli esiin Tallinnasta parikymmentä kilometriä länteen sijaitsevassa Keila-Joen pikkukaupungissa. Siellä oli pohjaveteen päästetty 15 tonnia rakettipolttoaineen toksisia komponentteja, jotka saastuttivat kaiken pohjaveden.
Muita vielä maassa ja vesistöissä olevia aineita ovat Raukasin mukaan elohopealamput, akut, PCB:tä sisältävät muuntajajätteet, räjähdysaineet, lyijypitoiset jätteet, rakettien polttoaine sekä terva- ja maalijäämät.
Erityisesti Neuvostoliiton viimeisinä vuosina ympäristötuhot lisääntyivät. Esimerkiksi osa lentokerosiinista kaadettiin suoraan maahan, jotta lentokiintiöt näyttivät täytetyiltä.
Samoin joukot poistuessaan jättivät useissa paikoissa kaikki materiaalinsa varuskunnan alueelle tai lähimetsiin lojumaan.
STT-MH
3.3.2000
