Viikon varrelta - ulkomaisia talousuutisia lyhyesti
Saksan talouskasvu reipastui loppuvuonna
Ulkomaanviennin virkoaminen edesauttoi Saksan kokonaistuotannon kasvua viime vuoden lopulla. Saksan bruttokansantuote kasvoi loka-joulukuussa 2,3 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.
Luku on toiseksi suurin sitten edellisvuoden huhti-kesäkuun. Sitä ennen Saksan taloutta nakersivat useiden muiden maiden tavoin Aasian talouskriisin seuraukset.
Koko viime vuoden aikana kokonaistuotanto lisääntyi 1,5 prosenttia, ilmenee Saksan tilastoviraston torstaina julkistamista luvuista. Tämän vuoden talouskasvuksi asiantuntijat arvioivat 2,4-2,8 prosenttia.
Ulkomaanvienti kasvoi viime vuoden lopulla 9,1 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna ja tuonti nousi 7,9 prosenttia.
Europörssien liitto tutisee liitoksissaan
Eurooppalaisten pörssien hatara liitto näyttää lähenevän sortumispistettään. Liiton ehkä vaikutusvaltaisin jäsen Deutsche Börse on valmis vetäytymään liitosta.
Financial Times -lehden mukaan Deutsche Börse on kyllästynyt siihen, ettei kahdeksan pörssin muodostama liittoutuma edisty. Toimitusjohtaja Werner Seifert on antanut ymmärtää, että Frankfurtin pörssi saattaa vetäytyä liitosta listauduttuaan itse pörssiin kesällä.
Liittoutuman hajoamista on ennusteltu jo pitkään, sillä pörssit eivät ole saaneet aikaiseksi yhteistä kaupankäyntijärjestelmää.
Financial Timesin mukaan Seifert voisi harkita Deutsche Börsen ja Lontoon pörssin fuusiota, jopa vaikka Frankfurtin täytyisi luopua Xetra-kaupankäyntijärjestelmästään.
Eurovyöhykkeen työttömyys 9,6 prosenttia
Eurovyöhykkeen työttömyys oli tammikuussa 9,6 prosenttia, ilmoitti EU:n tilastokeskus Eurostat keskiviikkona. Työttömyyden taso yhdessätoista euromaassa oli sama kuin joulukuussa.
Eurostatin arvion mukaan vyöhykkeellä oli tammikuussa noin 12,3 miljoonaa työtöntä. Myös Suomessa kausityöttömyysaste oli sama kuin joulukuussa eli 10,0 prosenttia.
Eurovyöhykkeen suurimman talouden Saksan työttömyys väheni joulukuussa 8,9 prosentista 8,8 prosenttiin. Ranskassa työttömyys pysyi muuttumattomana eli 10,3 prosentissa.
EU:n työttömistä suurin osa on edelleen Espanjassa: tammikuussa työttömyysprosentti oli siellä 15,1.
Teliasta tulossa todellinen kansanosake
Ruotsin valtiollisen teleyhtiön Telian yksityistämisanti näyttää saavan suursuosion. Tuoreen mielipidemittauksen mukaan joka kolmas ruotsalainen voisi ajatella ostavansa Telian osakkeita.
Dagens Industri -lehti on teettänyt Ruotsin Gallupilla tutkimuksen, jonka mukaan Telian tapauksesta on tulossa tähän mennessä suosituin ruotsalaisen valtionyrityksen yksityistäminen.
34 prosenttia ruotsalaisista on kiinnostunut Telian osakkeista, kun tähän asti mikään yksityistetyistä valtionyhtiöistä ei ole kiinnostanut edes kymmenesosaa kansasta.
Jo osakkeita tai rahasto-osuuksia omistavista ruotsalaisista vielä useammat ovat kiinnostuneita Teliasta. Heistä 39 prosenttia ilmoittaa voivansa ajatella teleyhtiön osakkeiden ostamista.
Euroalueen inflaatio nousi 2 prosenttiin
Inflaatio nousi tammikuussa kahteen prosenttiin euroalueeseen kuuluvissa EU-maissa, ilmenee EU:n tilastokeskuksen Eurostatin tiistaina julkistamista tiedoista.
Tämä on suurin nousu sen jälkeen kun Euroopan talous- ja rahaliitto EMU käynnistyi runsas vuosi sitten. Joulukuussa oli inflaatio yhdentoista EMU-maan alueella 1,7 prosenttia.
Suomessa inflaatio oli Eurostatin laskelmien mukaan tammikuussa 2,0 prosenttia, kun hintojen nousutahti Suomessa vielä joulukuussa oli 2,2 prosenttia.
Euroalueen inflaatiovauhdin kiihtymisen syy oli ennen muuta hintojen nousu suurimmassa eurotaloudessa eli Saksassa. Siellä inflaatio kasvoi 1,9 prosenttiin tammikuussa joulukuun 1,4 prosentista. Saksan painoarvo inflaatioindeksiä laskettaessa on runsas kolmasosa.
Ranskassa, seuraavaksi suurimmassa eurotaloudessa, hinnat nousivat tammikuussa 1,7 prosenttia, kun joulukuun prosenttiluku oli 1,4.
Muissa euromaissa inflaatio oli tammikuussa Irlannissa 4,4 prosenttia, Luxemburgissa 3,5 prosenttia, Espanjassa 2,9 prosenttia, Italiassa 2,2 prosenttia, Portugalissa 1,9 prosenttia, Belgiassa 1,8 prosenttia, Itävallassa 1,6 prosenttia ja Hollannissa niin ikään 1,6 prosenttia.
Niinistö vaati budjettikuria euromailta
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) kehotti maanantaina euromaita jatkamaan tiukkaa budjettikuria julkisessa taloudessa, vaikka niiden verotulot ovat kasvaneet arvioitua enemmän.
Niinistö sanoi EU:n valtiovarainministerien kokouksen yhteydessä Brysselissä, että talous- ja rahaliitto EMU:un osallistuvien maiden olisi mieluiten käytettävä verotulojaan budjettialijäämiensä leikkaamiseen.
Niinistö piti aloituspuheenvuoron yhdentoista EMU-maan epävirallisessa tapaamisessa. Niinistö totesi talouden kehityksen olleen varsin myönteinen euromaissa, mikä oli lisännyt myös verotulojen määrää. Inflaation Niinistö huomautti kuitenkin olevan uhkatekijä.
Valtiovarainministerien kokoontuessa euro putosi kaikkien aikojen alimpaan arvoonsa dollariin nähden. Aasian valuuttamarkkinoilla euro laski 0,94 dollariin. Myöhemmin euro kuitenkin nousi noin 0,97 dollariin.
Valtiovarainministerien tapaamisessa sovittiin, että Saksan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Caio Koch-Weser on EU:n ehdokas Kansainvälisen valuuttajärjestön IMF:n pääjohtajaksi. Perinteisesti IMF:n johdossa on ollut joku eurooppalainen, mutta nyt EU-mailla on ollut vaikeuksia sopia yhteisestä ehdokkaasta.
Euroalueelta 212,5 miljardin euron suorat sijoitukset
Euroalueelta tehdyt sijoitukset kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Euromaiden ulkopuolelle tehdyt suorat sijoitukset kohosivat Euroopan keskuspankin julkistaman maksutasetilaston mukaan viime vuonna 212,5 miljardiin euroon.
Suorat sijoitukset olivat 29,5 miljardia euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin. Nettomääräisesti euroalueelta tehtiin suoria sijoituksia 147,2 miljardia euroa, kun sijoitukset vuotta aiemmin olivat 102,6 miljardia euroa.
Suorat sijoitukset euroalueelle laskivat viime vuonna 80,4 miljardista eurosta 65,2 miljardiin euroon.
Portfoliosijoitukset euroalueelta laskivat viime vuonna 85,3 miljardista eurosta 21,3 miljardiin euroon. Syynä oli edellisvuoden 84,8 miljardin euron velkainstrumenttien nettomyyntien kääntyminen 34,8 miljardin euron netto-ostoiksi.
Osakesijoitukset euroalueelta sen sijaan nousivat nettomääräisesti 0,4 miljardista eurosta 56,1 miljardiin euroon.
Euroalueelta sijoitettiin viime vuonna osakkeisiin yhteensä 150,0 miljardia euroa, kun määrä vuotta aiemmin oli 98,7 miljardia euroa. Euroalueen osakkeita ostettiin ulos 93,9 miljardin euron arvosta. Vuotta aiemmin euroalueen osakemyynnit ulkomaille olivat 98,3 miljardia euroa.
Euroalueen vaihtotaseen ylijäämä laski viime vuonna 60,3 miljardista eurosta 43,2 miljardiin euroon. Tavarakaupan ylijäämä laski viime vuonna 118,8 miljardista eurosata 99,9 miljardiin euroon ja palvelukaupan alijäämä nousi 0,9 miljardista eurosta 6,6 miljardiin euroon.
Euroalueen viennin arvo kasvoi viime vuonna noin kaksikymmentä miljardia euroa. Se nousi 772,4 miljardista eurosta 791,3 miljardiin euroon. Tuonnin arvo kohosi samaan aikaan 653,6 miljardista eurosta 691,4 miljardiin euroon.
Ericsson,Telia ja Volvo kehittävät autoihin langattomia palveluja
Ruotsalaiset suuryritykset Ericsson, Volvo ja Telia ovat perustaneet yhteisyrityksen luomaan langattomia palveluja autoalalle.
WirelessCar-niminen uusi yhtiö tarjoaa autoihin esimerkiksi hätäapua ja Internet-yhteyksiä. Omistajiensa mukaan WirelessCar on alansa ensimmäinen yritys.
Aluksi ruotsalaisyhtiöt omistavat kukin WirelessCarista kolmanneksen, mutta myöhemmin mukaan on tarkoitus saada muitakin omistajia.
Daimler-Chrysler teki ennätystuloksen
Saksalais-amerikkalainen autojätti Daimler-Chrysler teki viime vuonna ennätysmäisen tuloksen, vaikka yhtiö hämmästyttikin Wall Streetin analyytikkoja maanantaina.
Yhtiö ei nimittäin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä yltänyt aivan odotusten mukaisiin lukuihin, vaikka Jeepit ja Mercedes-Benzit kävivät hyvin kaupaksi.
Daimler-Chryslerin viime vuoden toiminnallinen tulos kasvoi 28 prosenttia 11 miljardiin euroon ja liikevaihto lisääntyi 14 prosenttia 150 miljardiin euroon.
Myös henkilökunnan määrä kasvoi kuusi prosenttia ja autoyhtiö työllistää nyt 467 000 ihmistä.
Menestymisestään Daimler-Chrysler kiittelee etenkin EU-maiden ja Pohjois-Amerikan kasvavaa taloutta, joiden ansiosta autoliiketoiminnan liikevaihto parani viime vuonna 15 prosenttia 129 miljardiin euroon.
Maailmanlaajuisesti yhtiön liukuhihnoilta putkahti markkinoille lähes viisi miljoonaa ajokkia eli 400 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.
Yhtiön tunnetuin automerkki on Mercedes-Benz henkilöauto, joita myytiin viime vuonna miljoona. Jeepin myynti lisääntyi viidenneksen kaikkien aikojen ennätykseen lähes 700 000:een.
Koonnut: IA
3.3.2000
