Maat ja liput -kirjasta uusi laitos
Syntymässä kaksi uutta Pohjoismaata?
Lähivuosikymmenien aikana saattaa syntyä kaksi uutta itsenäistä pohjoismaata eli Grönlanti ja Färsaaret, arvioi kansanedustaja, valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen (sd.).
Kiljunen on päässyt selvittämään valtioiden syntyä ja kehitystä
maiden lippujen näkökulmasta: hänen kirjoittamastaan
Maailman maat ja liput -kirjasta on juuri ilmestynyt uusittu
laitos.
- Färsaaret on mahdollinen tuleva itsenäinen valtio, jopa
lähimmän vuosikymmenen aikana. Sen perään voi syntyä
inuitien ensimmäinen oma valtio Grönlanti, Kiljunen visioi.
Tulevaisuuden ennustamisen ohella Kiljunen analysoi
muutoksia, jotka ovat heijastuneet valtioiden lippuihin viime
vuosina.
- Islamin leviäminen näkyy maiden lipuissa erittäin vahvasti.
Yhä useampaan lippuun on otettu koraanin tekstejä, ja
uskonto näkyy lipuissa myös islamin vihreänä värinä.
Koraanin lauseita löytyy ainakin Iranin ja Irakin lipuista. Nyt
myös Taleban-liike on ottanut niitä Afganistanin lippuun.
Suomen lippu keltapunainen
Kiljunen on ottanut kirjassaan varsin vaativan tavoitteen: opus
kokee olla maailman kaikkien valtioiden poliittisen historian
yleisesitys. Kunkin kansakunnan ja valtion kehityshistoria
valottuu tärkeimmän kansallisen tunnuksen, lipun,
kehitysvaiheiden kautta.
Moniko tietää esimerkiksi sen, että Suomen lipussa nähtiin
vuodet 1917-18 punaisella pohjalla oleva keltainen leijona?
Suomessa käytiinkin maamme itsenäistyessä "lippusota", sillä
maalla ei ollut muuta selkeää kansallista tunnusta kuin liki 400
vuotta vanha leijonavaakuna.
Kun edetään kauemmas historiaan, Suomen ensimmäinen
yritelmä lipuksi löytyy 1300-luvulta. Ruotsin vallan Kalmarin
unionin aikainen lippumme oli neliön muotoinen, ja sen väritys
muistutti Tanskan nykylippua.
Millainen sitten on hyvä lippu?
- Onnistunut lippu on selkeä ja hyvin erottuva. Huono lippu
tässä mielessä on esimerkiksi Turkmenistanilla, Kiljunen kuvaa
Keski-Aasian tuoreen valtion ornamenttimaisen monikuvioista
lippua.
Lippuauktoriteetti arvioikin, että Turkmenistanin lippu
lienee maailman lipuista vaikeimmin piirrettävissä.
Kansallislippu uudehko ilmiö
Kimmo Kiljunen toteaa, että kansallislippu on historiallisessa
tarkastelussa suhteellisen tuore ilmiö. Tästä todistaa sekin,
että kolme neljäsosaa maailman nykyisistä lipuista on syntynyt
toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.
- Vajaa kymmenesosa lipuista on vanhempia kuin sata vuotta.
Käsitteenäkin kansallislippu on vain parisataa vuotta vanha.
Sitä ennen liput olivat mm. hallitsijasukujen, sotapäälliköiden
tai kaupunkien tunnuksia.
Vanhin nykyisin käytössä oleva valtiolippu liehuu Tanskassa.
- Liputtaminen sinänsä on ikivanha tapa. Alun perin lipuilla on
kiinnitetty huomiota tai lähetetty viesti, mutta ne olivat jo
muinoin myös yhteenkuuluvuuden merkki, kansanedustaja
tähdentää.
Vanhin tunnettu lippu on pieni metallilippu nykyisen Iranin
alueelta 5 000 vuoden takaa. Lippujen ensimmäinen esimuoto
olivat kuviot tai esineet, joita alkukantaisten yhteisöjen
päälliköt ottivat komentosauvojensa päihin.
Kimmo Kiljusen teoksen uusitussa laitoksessa esitellään
lippuineen kaikkiaan 192 itsenäistä valtiota. Uusia lippuja on
kirjan edelliseen laitokseen lisätty 11. Oman esittelynsä
lippuineen saavat myös eriasteista itsehallintoa nauttivat
alueet kuten Ahvenanmaa tai Grönlanti.
STT-MH
3.3.2000
Ajassa -sivulle
|