Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Maat ja liput -kirjasta uusi laitos

Syntymässä kaksi uutta Pohjoismaata?



Lähivuosikymmenien aikana saattaa syntyä kaksi uutta itsenäistä pohjoismaata eli Grönlanti ja Färsaaret, arvioi kansanedustaja, valtiotieteen tohtori Kimmo Kiljunen (sd.).


Kiljunen on päässyt selvittämään valtioiden syntyä ja kehitystä maiden lippujen näkökulmasta: hänen kirjoittamastaan Maailman maat ja liput -kirjasta on juuri ilmestynyt uusittu laitos.

- Färsaaret on mahdollinen tuleva itsenäinen valtio, jopa lähimmän vuosikymmenen aikana. Sen perään voi syntyä inuitien ensimmäinen oma valtio Grönlanti, Kiljunen visioi.

Tulevaisuuden ennustamisen ohella Kiljunen analysoi muutoksia, jotka ovat heijastuneet valtioiden lippuihin viime vuosina.

- Islamin leviäminen näkyy maiden lipuissa erittäin vahvasti. Yhä useampaan lippuun on otettu koraanin tekstejä, ja uskonto näkyy lipuissa myös islamin vihreänä värinä. Koraanin lauseita löytyy ainakin Iranin ja Irakin lipuista. Nyt myös Taleban-liike on ottanut niitä Afganistanin lippuun.


Suomen lippu keltapunainen

Kiljunen on ottanut kirjassaan varsin vaativan tavoitteen: opus kokee olla maailman kaikkien valtioiden poliittisen historian yleisesitys. Kunkin kansakunnan ja valtion kehityshistoria valottuu tärkeimmän kansallisen tunnuksen, lipun, kehitysvaiheiden kautta.

Moniko tietää esimerkiksi sen, että Suomen lipussa nähtiin vuodet 1917-18 punaisella pohjalla oleva keltainen leijona? Suomessa käytiinkin maamme itsenäistyessä "lippusota", sillä maalla ei ollut muuta selkeää kansallista tunnusta kuin liki 400 vuotta vanha leijonavaakuna.

Kun edetään kauemmas historiaan, Suomen ensimmäinen yritelmä lipuksi löytyy 1300-luvulta. Ruotsin vallan Kalmarin unionin aikainen lippumme oli neliön muotoinen, ja sen väritys muistutti Tanskan nykylippua.

Millainen sitten on hyvä lippu?
- Onnistunut lippu on selkeä ja hyvin erottuva. Huono lippu tässä mielessä on esimerkiksi Turkmenistanilla, Kiljunen kuvaa Keski-Aasian tuoreen valtion ornamenttimaisen monikuvioista lippua.

Lippuauktoriteetti arvioikin, että Turkmenistanin lippu lienee maailman lipuista vaikeimmin piirrettävissä.


Kansallislippu uudehko ilmiö

Kimmo Kiljunen toteaa, että kansallislippu on historiallisessa tarkastelussa suhteellisen tuore ilmiö. Tästä todistaa sekin, että kolme neljäsosaa maailman nykyisistä lipuista on syntynyt toisen maailmansodan jälkeisenä aikana.

- Vajaa kymmenesosa lipuista on vanhempia kuin sata vuotta. Käsitteenäkin kansallislippu on vain parisataa vuotta vanha. Sitä ennen liput olivat mm. hallitsijasukujen, sotapäälliköiden tai kaupunkien tunnuksia.

Vanhin nykyisin käytössä oleva valtiolippu liehuu Tanskassa.
- Liputtaminen sinänsä on ikivanha tapa. Alun perin lipuilla on kiinnitetty huomiota tai lähetetty viesti, mutta ne olivat jo muinoin myös yhteenkuuluvuuden merkki, kansanedustaja tähdentää.

Vanhin tunnettu lippu on pieni metallilippu nykyisen Iranin alueelta 5 000 vuoden takaa. Lippujen ensimmäinen esimuoto olivat kuviot tai esineet, joita alkukantaisten yhteisöjen päälliköt ottivat komentosauvojensa päihin.

Kimmo Kiljusen teoksen uusitussa laitoksessa esitellään lippuineen kaikkiaan 192 itsenäistä valtiota. Uusia lippuja on kirjan edelliseen laitokseen lisätty 11. Oman esittelynsä lippuineen saavat myös eriasteista itsehallintoa nauttivat alueet kuten Ahvenanmaa tai Grönlanti.

STT-MH
3.3.2000


Ajassa -sivulle