Helsingin seudun kasvu muuta maata nopeampaa
Helsingin seudun kokonaistuotanto kasvaa muun maan tuotantoa nopeammin, ja viime vuoden loppupuolella ero vain lisääntyi.
Myös seudun
työllisyyden kasvu jatkuu, vaikka joillakin aloilla
orastaa jo työvoimapula.
Suuntaus käy ilmi Helsingin kauppakamarin
torstaina julkistamasta toimialakatsauksesta,
joka koskee pääkaupunkiseutua ja sen
kehysaluetta.
Kehyskuntiin luetaan Hyvinkää,
Järvenpää ja Kerava sekä Kirkkonummi,
Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Seudulla asuu
vajaat 1,2 miljoonaa ihmistä ja siellä on noin 28
prosenttia koko maan työpaikoista.
Työllisyyden kasvu alueella oli koko viime vuoden
1,5-2 prosenttiyksikköä muuta maata ripeämpää.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä seudun
työllisyys nousi lähes 5 prosenttia edellisvuoden
vastaavaan aikaan verrattuna, kun koko maassa
lisäys oli alle 3 prosenttia.
Kokonaistuotannon kasvu vastaavana aikana oli
ennakkoarvioiden mukaan noin 5 prosenttia.
Nopeimmin kasvavia toimialoja ovat liike-elämän
palvelut, rakentaminen sekä majoitus- ja
ravitsemusala. Lähes kaikilla aloilla kasvuvauhti
oli muuta Suomea nopeampi.
Liike-elämän palveluista erityisesti atk-, tutkimus-
ja konsultointiyritykset ovat kasvaneet kiivaasti.
Sen sijaan hienoinen yllätys katsauksen kokoajille
oli, että tietoliikennealan työllisyyden kasvu ei
ollut läheskään samaa luokkaa kuin
tietojenkäsittelyn puolella. Loppuvuodesta
kasvukäyrä kääntyi jo laskusuuntaan.
- Epäilemme, että tässä näkyy alalla orastava
pula ammattitaitoisesta työvoimasta, arvioi
varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin
kauppakamarista.
Toinen osaselitys on Nyrhilän mukaan alojen
limittyneisyys eli se, että osa tietoliikennealan
kasvusta näkyy tilastoissa harhaanjohtavasti
atk-alan kasvuna.
Teollisuustuotannon kasvu hidastui
Työllisyys parani viime vuonna kaikilla toimialoilla
paitsi rahoitustoiminnassa, jossa henkilöstön
karsiminen on jatkunut.
Teollisuudessa tuotannon volyymin kasvu
hidastui, ja kasvua oli ennakkoarvion mukaan
viimeisellä vuosineljänneksellä vain noin
prosentti. Sen sijaan työllisyys parani kaikilla
muilla aloilla paitsi graafisessa teollisuudessa,
eniten metalli- ja elektroniikkateollisuudessa.
- Graafisen teollisuuden kääntyminen alaviistoon
saattaa olla heijastumaa Venäjän kaupan
taantumasta, vaikka muuten Venäjän kauppa on
toipumassa, Nyrhilä epäilee.
Rakentamisen työllisyyden kasvu hiipui
alkuvuodesta, mutta oli vuoden loppupuoliskolla
peräti 13 prosenttia. Alalla ei silti uskota
ylikuumenemiseen.
- Uskomme, että kasvu jatkuu, mutta ei näin
nopeana, Skanskan toimitusjohtaja Mauri Niemi
sanoo.
- Toistaiseksi tilanne on hyvin hallinnassa. Näin
myös palkkojen osalta, vaikka niukkuutta
työntekijöistä on jo havaittavissa tiettyjen
erityisammattiryhmien kohdalla.
Uudet kauppakeskukset tarvinneet työvoimaa
Kaupan alalla työllisyys kasvoi huomattavasti
liikevaihtoa ripeämmin. Nyrhilän mukaan ilmiö on
tilapäinen ja johtuu uusista, suurista
kauppakeskuksista, jotka ovat tarvinneet paljon
uutta työvoimaa.
Majoitus- ja ravitsemistoiminta on ollut viime
vuosina seudun nopeimmin kasvavia aloja, mutta
viime vuoden jälkipuoliskolla liikevaihdon kasvu
hidastui. Työllisyyden kasvu taas oli
loppuvuodesta yli 15 prosenttia, joskin isotkin
heilahtelut kasvuvauhdissa ovat alalla tavallisia.
Liikenteessä työllisyyden kasvu pysähtyi vuoden
jälkipuoliskolla. Kuljetuksissa kasvu on ollut
hidasta jo pitempään, mutta nyt stoppi tuli myös
posti- ja teleliikenteessä.
Kotitalouksien palvelujen kasvu on ollut
vaatimatonta liikevaihdolla tai palkkasummilla
mitattuna, mutta työllisyys on lisääntynyt
reippaammin. Kehitys on kuitenkin ollut
poukkoilevaa.
Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden
työllisyys oli loppuvuodesta lähes samalla tasolla
kuin vuotta aiemmin.
STT-MH
3.3.2000
Talous -sivulle
|