Eichmannin vankilamuistelmat julki
Israel julkisti tiistaina Adolf Eichmannin lähes 40 vuotta salaisina pidetyt päiväkirjat.
Israelilaisessa vankilassa kirjoittamissaan muistelmissa Eichmann luonnehtii juutalaisten joukkomurhaa
hirvittäväksi rikokseksi ihmiskuntaa vastaan, mutta sanoo olleensa itse vain pieni ratas natsien
murhakoneistossa.
Adolf Eichmann oli vastuussa juutalaisten
joukkokuljetuksista keskitys- ja tuhoamisleireille.
Hän pakeni sodan jälkeen Italian kautta
Argentiinaan, mistä Israelin salaisen palvelun
Mossadin agentit sieppasivat hänet vuonna 1960.
Eichmann alkoi kirjoittaa muistelmiaan pian sen
jälkeen, kun hänet oli suljettu israelilaiseen
vankilaan. Hänet teloitettiin hirttämällä elokuussa
1962.
Johtavat joukkotuhon tutkijat Israelissa sanoivat
tiistaina, että 1300-sivuiset muistelmat ovat
täysin vailla historiallista arvoa, koska
oikeudenkäyntiä odottanut Eichmann vääristelee
tapahtumia saadakseen oman osuutensa
näyttämään todellista vähäisemmältä.
Päiväkirjoja oli säilytetty Israelin valtionarkistossa
lähes neljän vuosikymmenen ajan. Niitä ei
julkistettu, koska israelilaisjohtajat pelkäsivät,
että joukkotuhon kieltäjät voisivat käyttää
kirjoituksia väärin.
Lisäksi pelättiin, että
Eichmannin omaiset saisivat muistelmien
julkaisemisesta taloudellista hyötyä.
Taustalla kiistelty brittihistorioitsija
Israelin oikeuskansleri Elyakim Rubinstein päätti
lopulta julkistaa muistelmat auttaakseen
amerikkalaista professoria Deborah Lipstadtia,
jota kiistelty brittihistorioitsija David Irving
syyttää herjauksesta. Lipstadt kirjoittaa eräässä
kirjassaan, että Irving on kiistänyt juutalaisten
joukkomurhat.
Irving itse sanoo, ettei hän kiistä sitä, että natsit
tappoivat juutalaisia, mutta asettaa
kyseenalaiseksi sekä surmattujen lukumäärän -
yleisesti hyväksytyn arvion mukaan kuusi
miljoonaa - että keskitysleireillä käytetyt
tappomenetelmät.
Juttua puidaan brittiläisessä tuomioistuimessa, ja
Eichmannin muistelmia käytettäneen
todistusaineistona.
Irving sanoi äskettäin uutistoimisto Reutersin
haastattelussa, että Auschwitz oli eräänlainen
"Disneyland", jonka puolalaiset kommunistit
rakensivat toisen maailmansodan jälkeen
turistirysäksi.
Adolf
Eichmann
SS-Obersturmbannführer Karl Adolf Eichmann
(1906-62) johti Gestapon juutalaisasiain osastoa
1941-45. Hän suunnitteli kolmen miljoonan
juutalaisen kuljetukset kuolemanleireille.
Eichmann liittyi Itävallan natsipuolueeseen 1932,
ja myöhemmin hänestä tuli SS:n jäsen. SS oli
alkujaan Hitlerin suojelemiseksi perustettu
valiojoukko (Stoss-Trupp Adolf Hitler), josta tuli Heinrich Himmlerin johtama
terrori- ja turvallisuusjärjestö.
Vuonna 1934 Eichmann toimi SS-korpraalina
Dachaun keskitysleirissä. Samana vuonna hän
liittyi sisäisen turvallisuuspalvelun SD:n (Sicherheitsdienst) jäseneksi ja pääsi
Himmlerin suosioon. Myös SD ja Gestapo olivat Himmlerin alaisia.
Vuonna 1935 Eichmann oli jo
mukana tutkimassa vaihtoehtoja
"juutalaiskysymyksen ratkaisemiseksi".
Eichmann organisoi Wannseen kokouksen
tammikuussa 1942; kokouksen pääaiheena oli
juutalaiskysymyksen "lopullinen ratkaisu" (Endlösung der Judenfrage).
Sodan jälkeen Eichmann pidätettiin, mutta häntä
ei tunnistettu ja hän pääsi pakoon. Hän pakeni
Argentiinaan, missä hän eli Ricardo Klement
-nimisenä siihen asti, kunnes Mossadin agentit
sieppasivat hänet Jerusalemiin 1960.
Kiistelty ja suurta kohua nostattanut
oikeudenkäynti kesti vuoden 1961 huhtikuusta
elokuuhun. Eichmann sai kuolemantuomion, ja
hänet hirtettiin Ramlehin vankilassa 31.
toukokuuta 1962.
STT-IA
3.3.2000
Ajassa -sivulle
|