Ajan suunnassa lyhyesti
Maailman vanhin 114-vuotias
Brittiläinen 114-vuotias nainen tullaan nimeämään maailman vanhimmaksi ihmiseksi uudessa Guinnessin ennätysten kirjassa. Asiasta kertoi brittiläinen yleisradioyhtiö BBC torstaina. Eva Morris elää hoitokodissa Stonen kaupungissa Staffordshiren piirikunnassa.
Morrisin kanssa tittelistä kilpaili Dominikaanisessa tasavallassa elävä Elizabeth Israel, joka sanoo olevansa peräti 125-vuotias. Hänen syntymätodistustaan ei kuitenkaan ole löydetty, joten Morris saa maailman vanhimman ihmisen tittelin.
Suomalaisryhmä selvitti ilmakehän aerosolihiukkasten syntymekanismin
Suomalainen tutkijaryhmä on selvittänyt fysikaalis-kemiallisen mekanismin, joka pystyy selittämään uusien aerosolihiukkasten synnyn ilmakehässä.
Hiukkasten synty- ja kasvumekanismien tunteminen on tärkeää, koska aerosolihiukkaset vaikuttavat maapallon säteilytasapainoon. Käytännössä aerosolihiukkaset hidastavat ilmaston lämpenemistä. Tämän lisäksi hiukkaset vaikuttavat terveyteen.
Tutkijaryhmän saamia tuloksia esitellään torstaina ilmestyvässä arvostetussa Nature -tiedelehdessä. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen tutkijaryhmään kuuluvat professori Markku Kulmala, filosofian tohtori Liisa Pirjola ja dosentti Jyrki Mäkelä.
Aerosolihiukkaset ovat läpimitaltaan erittäin pieniä, 3-10 nanometrin (millimetrin miljoonasosan) kokoisia, ja viimeisten vuosikymmenten aikana niitä on havaittu ilmakehässä lukuisissa eri paikoissa maailmalla.
Niitä on havaittu muun muassa metsäluonnossa, esimerkiksi Suomessa, valtamerien rannikolla ja korkeammalla troposfäärin yläosassa. Havaintojen suuri lukumäärä on yllättänyt kansainvälisen tutkijayhteisön.
Hiukkasten pienen koon vuoksi ilmiöön osalliset ainemäärät ovat erittäin pieniä ja siksi kokeelliset havainnot ovat edellisinä vuosikymmeninä olleet vähäisiä.
Uudet havainnot tukeutuvat moderniin hiukkasten sähköisen liikkuvuuden luokitteluun perustuvaan tekniikkaan. Se pystyy havaitsemaan erittäin pienet, alle 10 nanometriä läpimitaltaan olevat hiukkaset.
Nature-lehden julkaisemassa artikkelissa osoitetaan, että aerosolihiukkasten synty- ja kasvumekanismeihin osallistuvat pääsääntöisesti erilaiset kemialliset yhdisteet.
Uusien hiukkasten synty tapahtuu tutkijoiden mukaan todennäköisimmin kolmen eri höyryn, rikkihapon, ammoniakin ja veden, yhteisvaikutuksesta. Syntyneiden hiukkasten kasvuun tarvitaan lisäksi muita höyryjä.
Tutkimuksen tulokset perustuvat Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella kehitettyyn malliin. Tuloksia on verrattu Suomessa Hyytiälän metsäasemalla tehtyihin mittauksiin, ja tutkijat ovat havainneet teoreettisten ennusteiden ja kokeellisten mittausten samankaltaisuuden.
Mammutinluukoruja esillä Kuopiossa
Mammutin luuta riittää koruntekijöille. Kuopion luonnontieteellisessä museossa avataan perjantaina mammutinluusta valmistettujen esineiden näyttely. Esillä on luutaiteilija Svetlana Peuran valmistamia riipuksia, kaula- ja korvakoruja sekä rintaneuloja.
- Materiaali on peräisin Venäjältä Irtys-joesta Tobolskin läheltä. Taiteilija on lähtöisin Länsi-Siperiasta, josta luita löydetään jatkuvasti. Mammutin luu ei ole mitenkään harvinaista, kertoo konservaattori Arja Parviainen.
Peura toi luuta mukanaan muuttaessaan Suomeen noin vuosi sitten. Taiteilijanuransa hän aloitti jo 1992.
Näyttelyssä on myös hirven ja lehmän luusta tehtyjä koruja ja käyttöesineitä. Työt ovat esillä 24. huhtikuuta saakka.
Kuopion museossa paljastettiin viime kesänä maan ainoa mammutti, joka on tarkka jäljitelmä Lenajoen laaksosta 1799 löytyneestä jäätyneestä mammutin ruhosta.
Mammutteja on elänyt myös Suomessa, mutta kanta hävisi yli 10 000 vuotta sitten. Suomesta on löytynyt kymmenkunnasta paikasta yksittäisiä luita ja hampaita.
Massiivinen vetoomus lintujen kevätmetsästystä vastaan
Yli kaksi miljoonaa eurooppalaista on allekirjoittanut lintujen kevätmetsästystä vastustavan vetoomuksen. BirdLife Internationalin ja Ranskan BirdLifen organisoima vetoomus vaatii EU-maita lopettamaan lintujen metsästämisen kevätmuuton ja lisääntymiskauden aikana.
Vetoomuksessa viitataan EU:n lintudirektiiviin, joka kieltää lintujen metsästämisen lisääntymisaikana tai niiden palatessa pesimisalueilleen.
BirdLife Suomen mukaan suojeluaiheiseen vetoomukseen ei ole koskaan aiemmin kerätty yhtä paljon allekirjoituksia. Suomessa vetoomuksen allekirjoitti reilu kymmenen tuhatta lintujen ystävää.
Vetoomus luovutetaan keskiviikkona Euroopan parlamentin puheenjohtaja Nicole Fontainelle.
Pohjois-Karjalalle oma maakuntaportaali nettiin
Pojois-Karjalan sähköisille tiedostoille luodaan oma lähtösivusto. Tiedostojen käyttöä helpottava maakuntaportaali on tarkoitus ottaa käyttöön jo tämän vuoden puolella. Hankkeen ovat käynnistäneet sanomalehti Karjalainen, Joensuun Puhelin ja Joensuun Tietoverkko.
- Kyseessä on lähtösivusto, jonka taakse kootaan maakunnassa olevat tiedostot. Tavoitteena on, että pohjoiskarjalainen ihminen voisi päästä helposti ja vaivattomasti palvelujen ja tiedon lähteille, Joensuun Puhelin Oy:n toimitusjohtaja Seppo Piirainen kertoo.
Piiraisen mukaan maakuntaportaalin taakse pyritään kokoamaan mm. maakunta- ja paikallislehtien uutiset ja arkistot, kuntien sivustot, seurakuntien tiedostot, yritysten palvelut, tapahtumat ja urheiluseurojen palvelut. Portaalin kautta voi mm. käydä sähköistä kauppaa.
Misseistä tehdään väitöskirja
Fil. maist. Nina af Enehjelm tekee väitöskirjaa suomalaisesta missikulttuurista. Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan folkloristiikan laitoksella valmistuva väitöskirja selvittää minkälaisia ajatuksia suomalaisilla on misseistä ja Miss Suomi -instituutiosta.
- Mahdollisimman laajan ja kattavan tutkimusaineiston hankkimiseksi toivon, että minulle lähettäisiin vapaamuotoisia kertomuksia suomalaiseen missi-instituutioon ja misseihin liittyvistä muistoista, asenteista, ajatuksista ja tunnoista, af Enehjelm sanoo.
Väitöskirjan tekijän mielestä hyviä lähtökohtia kirjeille ovat mm. ketkä takavuosien missit ovat jäänet mieleen ja miksi? Minkälaisia misseihin tai misseyteen liittyviä muistoja kullakin on? Mikä missi-instituutiossa ihastuttaa tai vihastuttaa? Mikä missikulttuurissa on hyvää, mikä vastenmielistä? Miten ylipäänsä tulisi suhtautua Miss Suomi -kilpailujen olemassaoloon?
Kirjeitä voi lähettää myös nimettömänä, mutta niissäkin tulisi mainita kirjoittajan sukupuoli, ikä ja kotipaikkakunta.
Missikirjeet osoitteeseen Nina af Enehjelm, PL 86, 02101 Espoo tai sähköpostilla nina.af.e@netlife.fi.
Koonnut: IA
3.3.2000
