Professori Esko Salmisen mukaan Suomi sai 90-luvulla uudet symbolit
Ei hätää, Suomi-kuva on kunnossa
Perinteisesti julkisesta kuvastaan ulkomailla huolestuneet ja kiinnostuneet suomalaiset voivat nyt hengittää helpommin.Professori Esko Salmisen torstaina julkistetun teoksen Suomi-kuva Venäjän ja EU:n lehdistössä 1990-2000 mukaan maamme näyttää eurooppalaisessa lehdistössä pääosin itseltään.
Salmisen mukaan ulkomaisessa lehdistössä nousivat näyttävimmin esiin 1990-luvun uudet symbolit, kuten EU-jäsenyys, Nokia ja muu high-tech sekä huippu-urheilijat, heistä suorastaan musertavan ylivoimaisena Mika Häkkinen.
Salmisen mukaan uudet vertauskuvat korvasivat
vanhoja Suomi-symboleja.
- Sauna, sisu, tuhannet järvet ja velkojen maksu
ovat jääneet uudessa murroksessa taka-alalle,
Salminen kertoo.
Suomi-tietoutta Venäjälle
Salmisen mukaan Suomi-uutinen on yleensä ollut Venäjän lehdissä hyvä uutinen. Tshetshenia ja Karjala-kysymys ovat tosin aiheuttaneet pientä ärhentelyä Suomenkin suuntaan muun muassa entisen Suomen-suurlähettilään Juri Derjabinin toimesta.
Kokonaisuutena Venäjän lehdistön kiinnostus Suomea kohtaan on ollut kuitenkin vähäinen ja Suomi-tiedon taso heikko. Tietojen ajantasaisuudessakin on ongelmansa.
- Suomea koskevaa käännöskirjallisuutta tarvittaisiin kipeästi lisää Venäjällä, Salminen sanoo. Hän tarjoaa venäjäksi käännettäväksi presidentti Juho Kusti Paasikiven muistelmia.
Salmisen mukaan Suomi-kuvan ongelma eurooppalaisessa lehdistössä ei enää 1990-luvulla ollut Suomea koskeva negatiivinen tai virheellinen julkisuus, vaan kirjoitusten edelleen vähäinen määrä. Tämä koskee jopa Pohjoismaita.
Vanhoista huolista päästy
Salmisen mukaan monista vanhoista huolenaiheista on EU:n ansiosta päästy. Suomettumista ei enää muistella, eivätkä metsien avohakkuut ole enää Saksassa uutinen 1990-luvun alun tavoin. Säälimättömän metsäntuhoamisen mallimaaksi on noussut Suomen sijasta Kanada.
Suurin imagomuutos on tutkimuksen mukaan tapahtunut 1990-luvulla Ranskan laatulehdistössä.
- Kynnys kirjoittaa Suomen asioista on Ranskassa selkeästi madaltunut ja Suomi on siirtynyt 1990-luvun alun epämääräisestä "eskimojen ja vuonojen maasta" Eurooppaan. Kuva kummallisesta tai oudosta Suomesta on muuallakin Euroopassa vähentynyt, Salminen toteaa.
Salmisen aivan viime kuukausiin - jopa viikkoihin - ulottuva teos on toteutettu "oksat pois suutarin joulukuusesta" -mentaliteetilla. Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema opus tarjoaa runsaasti hupaisia hetkiä.
STT-MH
29.9.2000
