Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Halosen nimityspolitiikan linjaan tulossa lisävalaistusta



Presidentti Tarja Halosen nimityspolitiikan linja saa uutta valaistusta, kun lähiaikoina tulee täytettäväksi kolme kansliapäällikön virkaa yhtä monessa ministeriössä.


Halosen päätöstä nimittää valtiotieteen tohtori Sinikka Salo Suomen Pankin johtokunnan jäseneksi ohi eduskunnan pankkivaltuuston ja valtioneuvoston yhteneväisten esitysten on jo ehditty arvioimaan erilaisissa kammareissa.

Arvuuteltu on myös sitä, saako valittu linja jatkoa, kun lähitulevaisuudessa tulevat täytettäviksi puolustus-, työ- ja sisäministeriöiden kansliapäällikkyydet.

Eläkkeelle ovat siirtymässä puolustusministeriön kansliapäällikkö Pertti Nykänen, työministeriön Pertti Sorsa (sd.) sekä sisäministeriön Juhani Perttunen (kesk.).


Puolustusministeriöön yhdeksän hakijaa

Puolustusministeriön kansliapäällikön virkaan haki määräaikaan mennessä yhdeksän henkilöä. Virka vapautuu vuodenvaihteessa, kun Nykänen siirtyy eläkkeelle.

Virkaa hakivat puolustusministeriön osastopäällikkö, vara-amiraali Juhani Kaskeala, puolustusasiainneuvos, valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpää Suomen Nato-edustustosta, Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtaja, professori ja Akavan entinen puheenjohtaja Mikko Viitasalo, puolustusministeriön osastopäällikkö, hallitusneuvos Eero Lavonen, kehittämisjohtaja Pentti Miettinen puolustusministeriöstä, eversti Martti Miekkavaara puolustusministeriöstä, operaatiopäällikkö, kenraaliluutnantti Matti Ahola pääesikunnasta ja Lars Nygren -niminen henkilö. Hakijoista yksi ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Kun virka edellisen kerran oli avoinna vuonna 1994, nytkin paikkaa hakenut Järvenpää oli silloisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin (r.) ehdokas tehtävään. Presidentti Martti Ahtisaari ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotusta, ja virkaan nimitettiin Nykänen.

Järvenpää oli myös puolustusministeri Anneli Tainan (kok.) ehdokas ministeriön puolustuspoliittisen osaston päälliköksi vuonna 1998. Kenraalikunta vastusti siviilin nimittämistä virkaan ja sai tuekseen samoilla linjoilla olleen Ahtisaaren. Virkaan valittiinkin nyt kansliapäällikkyyttä tavoitteleva Kaskeala.

Kansliapäällikkö on valittu kahdella edellisellä kerralla puolustuspoliittiselta, vanhalta nimeltään sotilasasiain osastolta. Sekä Nykänen että edellinen kansliapäällikkö, kenraali Aimo Pajunen tulivat tehtävään sotilasasian osaston päällikön paikalta.

Muiden kansliapäälliköiden tehtävien tavoin puolustusministeriön kansliapäällikön virka on määräaikainen ja kestää viisi vuotta. Virka muutettiin sotilasvirasta siviiliviraksi kuusi vuotta sitten.


Kenraali vai ei?

Puolustusministeriön kansliapäällikön paikka täytettäneen aivan lähiaikoina, kunhan presidentti kotiutuu Sydneyn olympiamatkaltaan.

Jo tämä nimitys voi antaa suuntaa tuleville kahdessakin mielessä. Asian esittelee valtioneuvostossa puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.). Istuvan hallituksen pöytätapoihin on kuulunut pakettienteon epäämisen ohella se, että hallitus ei ole poikennut esittelevän ministerin kannasta - Suomen Pankkia siis lukuun ottamatta.

Enestam keskustelleekin asiasta etukäteen sekä muiden hallituspuolueiden, että erityisesti nimittävän puolustusvoimien ylipäällikön kanssa.

Puolustusministeriö on myös perinteisesti ollut kenraalien ministeriö ja nähtäväksi jääkin, säilyykö se kansliapäällikkönsäkin osalta sellaisena edelleen. Presidentillä saattaa olla asiasta poikkeava, oma käsitys.


Työministeriö demarien läänitys

Työministeriön kansliapäällikön virkaan jätettiin 13 hakemusta. Virka täytetään ensi vuodenvaihteesta alkaen määräajaksi, enintään kuitenkin viideksi vuodeksi kerrallaan.

Paikkaa hakivat valiokuntaneuvos, HTT Paula Tiihonen, neuvotteleva virkamies Markku Wallin, yhteiskuntatieteiden maisteri Eeva Pirkkalainen, johtaja, oikeustieteiden kandidaatti Heikki Pohja, ylijohtaja, osastopäällikkö Kari Välimäki, hallitusneuvos, piirisovittelija Esa Lonka, varatuomari Ilkka M. Erich, johtaja Matti Salmenperä, tutkimusjohtaja Timo Kauppinen, johtaja Pertti Toivonen, johtaja Matti Pukkio, pääjohtaja, diplomi-insinööri Seppo Rantamaula ja neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen.

Työministeriön kansliapäällikkyys on nyttemmin katsottu sosialidemokraattien läänitykseksi. Sellaisena sen on mahdollista säilyäkin, jos asian esittelevä sosialidemokraattinen työministeri Tarja Filatov taustaryhmänsä tukeman niin haluaa.

Työmarkkinajärjestöjen suosikki tehtävään on työministeriön neuvotteleva virkamies Markku Wallin (sd.), joka edellisessä hallituksessa työskenteli työministeri Sinikka Mönkäreen (sd.) erityisavustajana. Wallin on koulutukseltaan valtiotieteiden lisensiaatti. Hän on SAK:n entinen ympäristösihteeri ja omaa työkokemusta myös OECD:n päämajasta Pariisissa.

Muina varteenotettavina ehdokkaina paikalle voitaneen pitää valtakunnansovittelijan tehtäviäkin hoitanutta piirisovittelija Esa Lonkaa sekä - jos paikka Kokoomukselle avautuisi - pitkän työministeriökokemuksen omaavaa johtaja Matti Pukkiota (kok.).


Perttusen pitkä pesti päättyy

Juhani Perttunen (kesk.) tulee toimineeksi 17 vuotta sisäministeriön kansliapäällikkönä helmikuun alussa, jolloin hän siirtyy eläkkeelle.

Alustavien kaavailujen mukaan kansliapäällikön paikka julistetaan haettavaksi lokakuun lopulla, joten kaikkien varteenotettavien kandidaattien nimetkään eivät toistaiseksi ole tiedossa. Kansliapäällikön viittaa on silti jo julkisuudessa sovitettu Kuopion kaupunginjohtajaksi sisäministerin paikalta palanneelle Kari Häkämiehelle (kok.)

Häkämiehen valinta ei liene kuitenkaan läpihuutojuttu. Asian esittelee - ei suinkaan Häkämiehen seuraaja Ville Itälä (kok.), vaan hänen kollegansa samasta ministeriöstä, alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen (vas.).

Jos Korhonen aikanaan hakijoiden listan läpi käytyään päätyy esittämään pätevää vasemmistoliittolaista, istuvan hallituksen kutyymin mukaisesti valinta siunataan valtioneuvostossa. Toinen asia on, edeltävätkö tätä esitystä puolueiden väliset neuvottelut, jotka johtaisivat toisenlaiseen esitykseen valtioneuvostolle.

Ja sittenkin. Kaikissa nimityksissä lopullisen sanan sanoo tasavallan presidentti, joka hakee perustuslain mukaista paikkaansa muun muassa nimityspolitiikallaan.

ILPO KIURU
29.9.2000


Politiikka -sivulle