Ruotsi EU:n johtoon:
Laajentuminen, työllisyys ja ympäristö erityishuomion kohteena
STT-IA, 29.12.2000
Ruotsilla on edessään kaikkien aikojen mittavin kansainvälinen haaste, kun se vuodenvaihteessa siirtyy EU:n puheenjohtajaksi seuraavaksi puolivuotiskaudeksi.
Pääministeri Göran Persson toivoo, että kun hän kesällä luovuttaa puheenjohtajan nuijan edelleen Belgialle, Ruotsia pidettäisiin pystyvänä ja
luotettavana EU:n jäsenenä ja että myös ruotsalaisten oma, syvään juurtunut epäluulo unionia kohtaan olisi hälventynyt.
Tultuaan EU:n jäseneksi vuonna 1995 Ruotsi hankki
kyseenalaista mainetta oppimestarimaisella asenteellaan. Nyt
messuaminen omasta erinomaisuudesta on tarkoitus unohtaa.
Persson osoitti uutta linjaa jo Nizzan huippukokouksen
yhteydessä, kun muut maat arvostelivat enemmän tai
vähemmän kärkevästi puheenjohtajamaata Ranskaa
itsevaltaisesta asenteesta.
Perssonin mielestä Nizzan huippukokous oli "menestys". Tulevan puheenjohtajamaan onkin tietysti hyvä muistaa, että kaikkien kanssa on tultava toimeen.
Laajentuminen tärkeintä
Ruotsi on ilmoittanut ajavansa puheenjohtajakaudellaan
erityisesti kolmea asiakokonaisuutta: unionin laajentumista,
työllisyyttä ja ympäristökysymyksiä. Ohjelma on kuitenkin
muotoiltu niin pyöreästi ja monisanaisesti, että sen voivat
varmaan kaikki osapuolet hyväksyä.
Esitellessään äskettäin päämääriään valtiopäiville Ruotsin
hallitus toivoi, että laajentumisneuvotteluissa tehtäisiin kevään
aikana "läpimurto".
Perssonin mukaan läpimurtona voidaan pitää
jo sitä, että hakijamaiden kanssa päästään neuvottelemaan
kaikista asiakohdista eikä vaikeita kysymyksiä siirretä
tuonnemmaksi.
Mitään selvää aikataulua laajentumiselle Ruotsi ei halua asettaa.
- Jos me laadimme liian aikaisessa vaiheessa tarkan aikataulun, hakijamaat voivat saada sen käsityksen että ne ovat jo täyttäneet jäsenyysvaatimukset, Persson perusteli
käsitystään.
Työllisyys on pääaiheena Tukholman ylimääräisessä
huippukokouksessa maaliskuun lopulla, ja ympäristön alalla
pyritään saamaan aikaan päätös kasvihuonekaasujen
rajoittamisesta Kioton sopimuksen hengessä.
EMU:n ulkopuolella
Vuosi 2001 on työntäyteistä aikaa, kun Euroopan talous- ja
rahaliitto EMU valmistautuu ottamaan käyttöön euromääräiset
setelit ja kolikot seuraavan vuoden alusta lukien.
Puheenjohtajamaa Ruotsi seuraa kuitenkin kehitystä
sivuraiteelta, sillä se ei ole EMU:n jäsen. Eikä muutosta ole
pikaisesti odotettavissakaan: EMU:n vastustus on
ennätyskorkealla juuri ennen puheenjohtajakautta.
Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan peräti 62 prosenttia
ruotsalaisista vastusti yhteisvaluuttaan siirtymistä.
Ohjelmassaan hallitus vakuuttaa luonnollisesti tekevänsä kaikkensa, jotta siirtyminen euroon sujuu vaivattomasti.
- Tammikuussa 2002 eurosetelit ja -kolikot otetaan käyttöön EMU:n jäsenmaissa. EU:n puheenjohtajamaana Ruotsi on mukana varmistamassa, että uuteen valuuttaan siirtyminen käy sujuvasti.
Ruotsin Bosse Ringholm ei myöskään pääse osallistumaan euroalueen valtiovarainministerikokouksiin, jotka nykyisin edeltävät aina EU:n valtiovarainministerien tapaamisia ja joissa tärkeät ratkaisut usein hahmottuvat jo ennen varsinaista EU-kokousta.
Kriisinhallinnasta ohjelma
EU:n kriisinhallinnassa Ruotsi haluaa edetä niin ripeästi, että puheenjohtajakauden päätteeksi Göteborgin huippukokouksessa voitaisiin allekirjoittaa selkeä ohjelma
unionin kriisinhallinasta.
Ruotsi toivoo myös, että EU:n kriisinhallintajoukot voitaisiin saada täyteen toimintavalmiuteen jo vuoden 2001 aikana.
Ruotsi haluaa kiinnittää huomiota myös tasa-arvokysymyksiin, kuluttajansuojaan, avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen EU:n työssä sekä yhteistyön lisäämiseen Venäjän kanssa.
Äskeisellä Suomen-vierailullaan ulkoministeri Lena Hjelm-Wallén kiitti Suomea perustan luomisesta Venäjän ja EU:n suhteiden lähentämiselle ns. pohjoisen ulottuvuuden puitteissa Suomen puheenjohtajakaudella. Ruotsin tehtävänä on nyt konkreettisen sisällön antaminen tälle hankkeelle.
Mielenosoituksia odotetaan
Ruotsin poliisi ei saa kovinkaan suuria lisämäärärahoja selviytyäkseen lukuisten EU-kokousten turvallisuusjärjestelyistä.
Poliisi vakuuttaa pystyvänsä selviämään velvollisuuksistaan lähes normaaliresursseilla, mutta huolta aiheuttavat joka tapauksessa esimerkiksi globalisaation vastustajien ilmoitukset kerääntyä Ruotsiin tärkeimpien
EU-tapaamisten aikana.
Myös Ruotsin omat EU:n vastustajat aikovat olla näyttävästi mukana puheenjohtajakauden tapahtumissa. Ja unionin vastustajia maassa riittää: tuoreen kyselyn mukaan 43 prosenttia ruotsalaisista ei ole vieläkään hyväksynyt jäsenyyttä, ja vain 37 prosenttia kannattaa sitä.
Jos taas Ruotsissa pidettävät EU-kokoukset jäävät mielenosoitusten varjoon, saattaa moni tavallinen ruotsalainen pitää sinnikkäästi kiinni kannasta, jonka mukaan
EU-jäsenyydestä on maalle pelkää harmia.
Katso myös:
Jyviä ja akanoita Ruotsin EU-puheenjohtajuudesta
Ulkomaat -sivulle
|