Liikunta tukee henkistä hyvinvointia
STT-IA, 29.12.2000
Kiireinen ja stressaava elämänmeno uhkaa jokaisen suomalaisen henkistä hyvinvointia. Mielenterveyden ongelmat ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti: lähes joka neljännellä suomalaisella on jokin mielenterveyden häiriö, ja masennus on yksi yleisimmistä kansansairauksista.
Liikunta voi osaltaan tukea merkittävällä tavalla henkistä hyvinvointia. Liikunnan vaikutus henkiseen hyvinvointiin on hyvin yksilöllistä.
Moni saa liikunnan aikana tai sen jälkeen palkitsevan hyvän
olon tunteen ja kokee arkielämässään, miten liikunta lisää
henkistä vireyttä ja antaa voimavaroja työssä jaksamiseen.
Usealle liikunnanharrastajalle hyvin merkittäviä ovat liikunnan
tuottamat huippukokemukset, joista voi nauttia esimerkiksi
maratonin maalintulon tai laskuvarjohypyn aikana. Luonnossa
liikunnan iloa lisäävät ympäristön kauneuden tuottamat
esteettiset elämykset.
Lisäksi liikunta tukee henkistä
hyvinvointia tarjoamalla mahdollisuuden sosiaalisten suhteiden
luomiseen ja ylläpitoon, liikkumiseen ryhmässä.
Lapsille liikunta antaa parhaimmillaan myönteisiä fyysisiä
kokemuksia sekä mahdollisuuksia tunneilmaisun ja sosiaalisten
taitojen oppimiseen. Näin liikunta voi tukea lapsen
persoonallisuuden ja terveen itsetunnon kehittymistä.
Liikuntaa
harrastavien nuorten on havaittu kärsivän muihin nuoriin
verrattuna vähemmän yksinäisyydestä, ujoudesta ja
toivottomuudesta. Aikuisilla liikunnan on todettu olevan yksi
tehokkaimmista keinoista vähentää stressiä, ja kohtuullinen
liikunta myös edistää nukahtamista ja parantaa unen laatua.
Varsinkin työttömille liikunta voi antaa elämänsisältöä, ja
ikääntyneille liikunnan merkitys on henkisen toimintakyvyn ja
sosiaalisten suhteiden säilyttäjänä erityisen merkittävä.
Vammaisilla liikunnan on todettu vähentävän kielteisiä tunteita
sekä lisäävän myönteistä identiteettiä.
Pakonomaiseksi muuttunut, koko elämän täyttävä liikunta ei
enää edistä psyykkistä terveyttä, varsinkaan jos siihen liittyy
syömishäiriöitä tai anabolisten steroidien käyttöä. Myös
ylirasitus voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja unihäiriöitä.
Myönteiset kokemukset ovat tärkeitä
Henkistä hyvinvointia edistävän liikunnan määrästä, laadusta ja
intensiteetistä tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Nykyinen
tutkimustieto viittaa siihen, että vapaa-ajan liikunnalla on
enemmän myönteisiä vaikutuksia kuin ansiotyöhön tai kotitöihin
liittyvällä liikunnalla.
Liikunnan arvioidaan edistävän henkistä
hyvinvointia, kun se on omaehtoista, haasteellista ja tuottaa
myönteisiä elämyksiä. Liikunnan hyvät vaikutukset näyttävät
tehostuvan, jos harrastajalla on liikuntaa kohtaan myönteisiä
odotuksia, ja hän sitoutuu liikuntaan ja kokee sen hyödylliseksi.
Terveet, hyväkuntoiset ihmiset kokevat myös henkisen
terveytensä keskimääräistä paremmaksi. Liikunnan ja henkisen
hyvinvoinnin välinen yhteys saattaa osittain selittyä myös sillä,
että henkisesti hyvinvoivat valikoituvat liikunnan harrastajiksi.
Toisaalta hyvät kokemukset liikunnasta esimerkiksi
masennuksen hoidossa vahvistavat näkemystä liikunnan
myönteisistä vaikutuksista henkiseen hyvinvointiin.
Liikunnan
mielialaa kohentava vaikutus on osoitettu erityisesti
intensiivisen ja kestävyystyyppisen liikunnan harrastajilla,
mutta myös kevyellä liikunnalla on todettu olevan myönteisiä
vaikutuksia.
Lisäksi liikuntaa harrastavien on havaittu olevan
tasapainoisempia ja paremmin itseensä luottavia kuin niiden,
jotka eivät harrasta liikuntaa.
Mikä selittää hyvän olon tunteen?
Tutkijat eivät toistaiseksi ole yksimielisiä siitä, mikä tai mitkä
tekijät liikunnassa vaikuttavat henkiseen hyvinvointiin. Kunnon
ja terveyden paraneminen voi välillisesti saada aikaan
esimerkiksi itsearvostuksen nousua ja minäkuvan
vahvistumista.
Fysiologisista tekijöistä tiedetään, että liikunta
nostaa elimistön lämpötilaa ja saa aikaan rentoutuneen
olotilan.
Liikunta myös parantaa aivojen hapensaantia ja
vilkastuttaa aineenvaihduntaa, mikä koetaan vireystason
nousuna. Lisäksi liikunta lisää hyvän olon tunnetta tuottavien
endorfiinien määrää elimistössä. Liikunnan stressiä lieventävä
vaikutus selittyy fysiologisesti siten, että liikunta alentaa
leposykettä ja vähentää lihasjännitystä.
Psykologiset selitykset liikunnan psyykkisistä vaikutuksista
perustuvat liikunnasta saataviin yksilöllisiin kokemuksiin ja
merkityksiin. Tavoitteiden saavuttaminen liikuntasuorituksessa
omien ponnistelujen tuloksena voi kohottaa itsetuntoa ja
-hallintaa.
Lisäksi liikunnanharrastaja voi saada muilta
positiivista palautetta suorituksistaan tai hyvin hoidetusta
kehostaan. Henkisen hyvinvoinnin kannalta voi olla merkitystä
myös sillä, että liikunta on sosiaalisesti hyväksytty tapa
ilmaista sisäistä ahdistusta ja kasautuneita tunteita.
Katso myös artikkelit:
Liikunnasta apua mielen ongelmiin
Liikunta suojaa ylipainolta ja aikuisiän diabetekselta
Liikunta lisää ikääntyvien hyvinvointia
Juttujen kirjoittaja Mari Miettinen on liikuntatieteiden maisteri ja LIKES-tutkimuskeskuksen suunnittelija.
Ajassa -sivulle
|