IKK, 29.12.2000

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen rikoslain muutoksesta.

Uudistus mahdollistaisi huumeiden käyttö-, hallussapito- ja hankkimistapausten käsittelemisen rangaistusmääräysmenettelyssä. Siinä poliisi kirjoittaa rangaistusvaatimuksen ja syyttäjä kirjoittaa lopullisen sakon.

Nykyisin huumeiden käyttöön ja hallussapitoon omaa käyttöä varten sovelletaan samoja säännöksiä kuin esimerkiksi huumeiden myyntiin ja maahantuontiin. Lievätkin tapaukset on jouduttu käsittelemään käräjäoikeudessa, koska huumausainerikoksen enimmäisrangaistus on ollut kaksi vuotta vankeutta.

Uudistuksen yhteydessä kumotaan nykyinen erityissäännös, jonka mukaan huumeen käytöstä ja käyttöön liittyvistä rikoksista voidaan jättää syyte nostamatta tai rangaistus tuomitsematta, jollei teko olot huomioon ottaen ole ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Tällä selkeytetään syyttämättäjättämiskäytäntöä.

Törkeän pahoinpitelyn vähimmäisrangaistus vuoteen

Samassa yhteydessä korotetaan törkeistä pahoinpitelyistä langetettavia rangaistuksia. Tarkoituksena on, että vähimmäisrangaistus nousee kuudesta kuukaudesta vuoteen.

Korotuksella halutaan osoittaa, että yhteiskunta on tiukentanut suhtautumistaan väkivaltaan. Hallitusohjelmassa on vaadittu, että eräiden väkivaltarikosten minimirangaistustason nostamista on arvioitava uudelleen.

Hallituksen esityksen mukaan alle vuoden pituisia vankeusrangaistuksia ei voida pitää oikeasuhtaisina, kun otetaan huomioon perusteet, jotka tekevät pahoinpitelystä törkeän.

Koska suuri osa törkeistä pahoinpitelyistä tuomittavista rangaistuksista on nykyisin lähellä vähimmäisrangaistuksen alarajaa eli kuutta kuukautta, uudistus korottaa rangaistuksia myös käytännössä. Törkeän pahoinpitelyn enimmäisrangaistus on vastakin kymmenen vuotta.

Muutos merkitsee myös sitä, että törkeään pahoinpitelyyn syyllistynyttä ei voi enää määrätä yhdyskuntapalveluun, sillä yhdyskuntapalveluun voidaan tuomita enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen sijasta.

Hallitus esittää myös, että alentuneesti syyntakeiselle voidaan vastedes tuomita täysi rangaistus, sillä enimmäisrangaistuksen pakollisesta lieventämisestä on tarkoitus luopua. Näin ollen alentuneesti syyntakeeton voitaisiin esimerkiksi murhasta tuomita 12 vuoden sijasta elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

Politiikka -sivulle