STTK rukkaisi jäsenrajoja Akavan suuntaan
Ay-liike valmistautuu järjestäytymisinnon laimenemiseen
STT-IA, 29.12.2000
Vaikka suomalaisten palkansaajien järjestäytymisaste on nyt ennätystasolla, ay-liikkeessä varaudutaan jo toisenlaiseenkin tilanteeseen. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK viilaavat molemmat toimintaansa niin, että mm. jäseneksi liittyminen sujuisi entistä sutjakammin.
Lisäruutia hankkeille antavat työelämän ja koulutuksen
uudistukset, jotka ovat loiventaneet raja-aitoja jäsenkuntien
välillä. Erityisesti STTK ja korkeasti koulutettujen Akava käyvät
kovaa kilpaa ammattikorkeakoulututkinnon suorittajista.
Kolmessa palkansaajakeskusjärjestössä on yhteensä noin 2,1
miljoonaa jäsentä. Vuonna 1999 heistä noin 1,8 miljoonaa
maksoi jäsenmaksua.
Vuoteen 2010 mennessä työmarkkinoille tarvitaan noin 700 000
uutta työntekijää ja toimihenkilöä. Liitot eivät voi tuudittautua
siihen, että tulokkaat itsestään selvästi järjestäytyvät
ammatillisesti, tähdentää STTK:n järjestöyksikön johtaja Matti
Hynynen.
Erityisen ongelmallisina pidetään tietotekniikka-alaa ja
uusmediaa.
Järjestöillä löytyykin kilpailutilanteesta huolimatta myös
yhteisiä huolia: ay-liikkeen ulkopuolinen Yksityisalojen
työttömyyskassa eli ns. Loimaan kassa kipuaa 160 000
jäsenellään suurimpien ammattiliittojen työttömyyskassojen
rinnalle.
"Loppu akavalaiselle jäsenkalastelulle"
STTK haluaa selkeyttää jäsenrajoja etenkin akavalaisten
suuntaan. SAK:n suuntaan tämmöisiä paineita ei Hynysen
mukaan ole.
Monilla STTK:laisilla liitoilla on yhteistyösopimuksia akavalaisen
Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestön kanssa
palvelusektorilla ja teollisuudessa. Vaikka sopimuksissa
luvataan mm. kunnioittaa jäsenrajoja, niin uusista jäsenistä
kamppaillaan tiukasti.
Mm. STTK:n valtuuston puheenjohtaja Pirkko Kalttonen patisti
äskettäin tukkimaan vuodon teollisuudessa ylempiin
toimihenkilöihin ja lopettamaan akavalaisten liittojen
"aggressiivisen jäsenkalastelun".
Ainakin akavalaisen Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen
kiistää jäsenriidat: liitto ja sen edunvalvonta ja
koulutuspoliittinen linja vain imevät jäseniä. Juuri
50 000-jäseniseksi kasvanut liitto sai loppuvuodesta uutta
väkeä erityisesti informaatioteknologian alalta.
Myös Akavan puheenjohtaja Risto Piekka totesi äskettäin, ettei
mainittavia rajariitoja ole. Järjestön tavoitteena on kasvattaa
lähivuosina jäsenmäärää 50 000:lla mm. koulutustason nousun
kautta.
STTK haluaa profiloitua Akavan tavoin korkeasti koulutettujen
palkansaajien järjestöksi. Jäsenistössä on nyt noin 40 000
korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittanutta.
Jatkossa valtaosan uusista jäsenistä odotetaan tulevan juuri
ammattikorkeakouluista: mm. hoitajien, poliisien, insinöörien ja
tradenomien.
Viljanen taas vakuuttaa esimerkiksi amk-insinöörien kodin
löytyvän juuri Insinööriliitosta.
Ammattikorkeakouluissa opiskelee tätä nykyä liki 100 000
opiskelijaa.
Teollisuusliitoilla miljoonakampanja
STTK:laiset liitot aloittavat heti tammikuusta tehostetun
järjestötyön ja jäsenhankintakampanjat. Yhtenä
erityiskohteena ovat opiskelijat.
Painopiste on nimenomaan liitoissa, STTK on liikkeellä
muutaman sadantuhannen markan budjetilla. Järjestö on mm.
luonut nettisivuilleen Linkki hyvään huomiseen -otsikon, jonka
takaa löytyvät suorat linkit jäsenliittoihin.
Tuhdeimmin panoksin ovat liikkeellä Toimihenkilöunioniksi
keväällä yhdistyvät teollisuusliitot, jotka tekevät uutta liittoa
tunnetuksia ja hakevat uusia jäseniä miljoonakampanjalla.
Esimerkiksi myyntimiesten liitto taas lähettää
parikymmentätuhatta kirjettä potentiaalisille jäsenille.
Vain STTK:laisiin työttömyyskassoihin kuuluvia noin 10 600
henkilöä lähestytään kirjeellä, jossa houkutellaan liittymään
myös liittoon.
SAK jakaa ay-tietoutta tv-mainoksilla
SAK:ssa ei ainakaan virallisesti puhuta uusien jäsenien
haalimisesta, vaan liittojen kesken haetaan vastauksia mm.
siihen, miten jäseneksi liittymistä ja oikean liiton löytymistä
voisi helpottaa.
SAK:laisten hankkeen ulospäin näkyvin osa kannustaa tosin
juuri järjestäytymiseen, sillä tammi-helmikuussa on luvassa
pariviikkoinen mainoskampanja televisiossa, lehdissä ja
bussipysäkeillä.
Kolmikymppisille suunnattu mainonta herättelee otsikolla
"Tervetuloa todellisuuteen" pohtimaan, voisiko
ay-jäsenyydestä olla hyötyä.
Mm. mainosten suunnittelussa on pähkäilty ay-kielen kanssa.
- Meillä on hyvä liike, jota kaikkien tutkimusten mukaan myös
nuoret arvostavat ja pitävät meidän ajamiamme asioita
tärkeinä. Ongelmana on ollut, että me emme ehkä osaa kertoa
asioistamme tämän päivän kielellä, projektisihteeri Ari Näätsaari
kuvaa.
Liiton löytyminen vaatii joskus sitkeyttä
SAK:n nettisivuilta pitäisi jo vuoden alusta saaman
hakupalvelun kautta opastusta oman ammattiliiton
löytämiseen. Jäseneksi liittyminenkin hoitunee muutaman
vuoden kuluttua myös netin kautta.
Näätsaaren mukaan ay-jäsenyyttä hakeva on pahimmillaan
voinut joutua soittamaan 4-6 liittoon ennen sopivan löytymistä
- liittojen nimet kun eivät aina kovin selvästi kerro, keitä niiden
jäsenet ovat. Harva hoksaisi sijoittaa esimerkiksi suutareita
Kemianliittoon.
Omat lisähankaluutensa ovat tuoneet uudet
ammattinimikkeet ja vanhojen uudistuminen.
Hanketta on jo pyöritetty SAK:ssa ja liitoissa puolisentoista
vuotta. Vuodelle 2001 SAK on budjetoinut työhön 1,7
miljoonaa markkaa. Lisäksi liitoilla on omia kylkiäishankkeitaan.
Politiikka -sivulle
|